Kultainen portti

Nykymaailmassa Kultainen portti on aihe, josta on tullut ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa. Perustamisestaan ​​lähtien Kultainen portti on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ristiriitaisten mielipiteiden kohteena. Ajan myötä Kultainen portti:n merkitys on kasvanut, mikä on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kultainen portti:n ympärillä olevia erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutusta nykyään. Alkuperäistään nykyaikaisiin vaikutuksiin Kultainen portti on edelleen kiinnostava ja pohdittava aihe monenlaisille ihmisille ja ammattilaisille. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Kultainen portti:een liittyviä olennaisimpia näkökohtia, jotta voimme rikastuttaa tietoa ja rohkaista tietoista keskustelua tästä ilmiöstä.

Tämä artikkeli käsittelee kaupunginportteja. Emanuele Crialesen elokuvasta Kultainen portti on eri artikkeli.
Kiovan kultainen portti.

Kultaisiksi porteiksi, myös Porte Aurea, kutsutaan useita vanhoja, näyttäviä kaupunginportteja, esimerkiksi Kiovan kultainen portti Ukrainassa,[1] Vladimirin kultainen portti Venäjällä[2] ja Pulan Sergiusten riemukaari. Myös umpeenmuurattu kultainen portti Jerusalemin temppelivuorella on tunnettu.

Alun perin nimitystä Porte Aurea käyttivät roomalaiset. Myöhemmin bysanttilaisena aikana nimellä tarkoitettiin Konstantinopolin läntisen kaupunginmuurin aikoinaan suurinta, lähellä muurin Marmaranmeren-puoleista päätä sijainnutta porttia, jonka läpi keisari kulki voitetun taistelun jälkeen. Portin ympärille rakennettiin myöhemmin Jedikulen linnoitus, ja alkuperäinen portti on muurattu umpeen.

Keskiajalla venäläiset suuriruhtinaat rakensivat kaupunkeihinsa näyttäviä kaupunginportteja, joita nimitettiin Bysantin mallin mukaisesti kultaisiksi porteiksi.

Lähteet

  1. ↑ Golden Gate Internet Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 28.7.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Golden Gate tourism33.ru. Viitattu 28.7.2024. (englanniksi)