Nykymaailmassa Kumilan pysäkki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan myötä Kumilan pysäkki:n merkitys on kasvanut useilla eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja taiteet. Sekä asiantuntijat että suuri yleisö ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta oppia lisää Kumilan pysäkki:stä, sen vaikutuksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Kumilan pysäkki:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sen alkuperästä tulevaisuuden ennusteeseen syvennymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Kumilan pysäkki:n tärkeyden tänään.
Kumila | |
---|---|
![]() Kumilan pysäkkirakennus nykyisellä paikallaan Jokioisten asemalla. |
|
Perustiedot | |
Lyhenne | Kla |
Rataosa | Turku–Toijala |
Osoite | 21820 Kumila |
Kunta | Pöytyä |
Etäisyydet |
Turku n. 50 km, Toijala n. 80 km |
Lakkautettu | kyllä |
Asemarakennus | |
Tyyppi |
1. Turun–Toijalan rautatien pysäkki 2. Hangon–Hyvinkään rautatien vahtitupa |
Suunnittelija |
1. Knut Nylander 2. Thure Hellström |
Materiaali | puu |
Purettu |
1. siirretty Jokioisten asemalle 1980 2. purettu 1999 |
Ratapiha | |
Raiteisto | vain pääraide |
|
Kumilan pysäkki (lyh. Kla) oli rautatieseisake Pöytyän kunnan Kumilan kylässä. Liikennepaikka sijaitsi rataosalla Turku–Toijala nykyisten Kyrön ja Loimaan rautatieasemien välisellä osuudella, noin 50 kilometrin päässä Turun päärautatieasemalta.
Alun perin Kumilaan rakennettiin Knut Nylanderin suunnitelmien mukainen pieni, kaksihuoneinen pysäkkirakennus. Rakennus siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan vuonna 1934, ja se siirrettiin uudelleen vuonna 1980 Jokioisten Museorautatielle, jossa se on edelleen käytössä Jokioisten aseman asiakaspalvelu- ja liikenteenohjaustilana.[1]
Pysäkkirakennuksen tilalle siirrettiin vuonna 1934 Hangon–Hyvinkään rautatieltä Thure Hellströmin suunnittelema vahtitupa. Rakennus purettiin 1999.[2]