Nykymaailmassa Kunnallisneuvos:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaiselta globaalille tasolle, ja se vaikuttaa esimerkiksi talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan. Kunnallisneuvos on onnistunut kiinnittämään tutkijoiden, ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten huomion synnyttäen keskusteluja ja pohdintoja sen vaikutuksista ja merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Kunnallisneuvos:een, ja analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuden kannalta.
Kunnallisneuvos (ruots. kommunalråd) on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka myönnetään kunnalliselämässä ansioituneille henkilöille.[1] Arvonimi kuuluu 7. ryhmään, ja siitä maksettavan veron määrä on joko 8 700 euroa tai 2 200 euroa.
Suomen suuriruhtinaskunnassa kunnallisneuvos oli vuoden 1880 virka-arvojärjestyksen kahdeksanteen luokkaan kuulunut arvonimi.[2] Itsenäisessä Suomessa arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1919.[3] Vuosina 1918–2013 kunnallisneuvoksen arvonimi on myönnetty 1134 henkilölle.[4] [5]
Kunnallisneuvoksen arvonimi on kolmanneksi yleisin arvonimi Suomessa.[3] Joka vuosi nimitetään 10–20 uutta kunnallisneuvosta.