Tässä artikkelissa perehdymme Kurjenkylän helluntaiseurakunta:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Kurjenkylän helluntaiseurakunta:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli elämämme eri osa-alueilla aina historiassa esiintymisestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla perehdymme sen tärkeimpiin ja transsendenttisimpiin puoliin analysoimalla sen vaikutusta eri alueilla ja sen merkitystä populaarikulttuurissa. Liity kanssamme tälle tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Kurjenkylän helluntaiseurakunta:stä, jännittävästä aiheesta, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi.
| Kurjenkylän helluntaiseurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Perustettu | 1946 |
| Pääkirkko |
Kurjenkyläntie 420 34770 Virrat |
Kurjenkylän helluntaiseurakunta on Virtain Kurjenkylässä toimiva helluntaiseurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1946. Seurakunta on rekisteröity yhdistykseksi 3. syyskuuta 1968.[1]
Vapaiden suuntien toiminta Kurjenkylällä alkoi 1900-luvun alussa. Otto Silnader toimi opettajana Leppäsen koululla, missä hän piti yllä myös kokoustoimintaa. Erkki Alakurki piti niin ikää kokouksia kylällä. Vuosien 1910–1920 välisenä aikana Kurjenkylällä toimivat niin helluntailaiset, vapaakirkolliset kuin baptitstit. Alkuaikoina seurakunta kokoontui seurakuntalaisten kodeissa. Helluntaiherätykselle antoi vauhti myös 1930-luvun vapaakirkollinen herätys, jossa tulivat uskoon myös Kurjenkylän helluntaiseurakunnan perustajajäsenet.[2]
Helluntaiherätys alkoi Kurjenkylällä 1930-luvun puolivälissä pidetyillä helluntaijuhlilla, jotka pidettiin Kurjenkylän rukoushuoneessa. Vuonna 1940 Kurjenkylään sijoitettiin Karjalasta tulleita siirtolaisia, joiden joukossa oli Viipurin läänin Pyhäjärven helluntaiseurakunnan paimen Heikki Kukko. Kukko alkoi järjestää paikkakunnalle kokouksia ja monet tulivat uskoon.[2]
Kurjenkylän uskovat pyysivät Frans Kalliomäkeä Kurjenkylään 1942. Kalliomäen herätys jatkui vuoteen 1946 asti, jolloin seurakunnan järjestäytyminen tuli ajankohtaiseksi. Perustamiskokous pidettiin Linjamaan kodissa 21. heinäkuuta 1946.[2]
1950-luvulta lähtien seurakunta toimi voimakkaasti Kurjenkylässä, Peltoperällä ja Sammatissa. 1960-luvulla Juupakylässä syntyi herätystä Naimi Ahvenaisen toiminnan kautta. 1960-luvulla Lahja Harju antoi uskoon tultuaan omistamansa maalaistalon tilat seurakunnan käyttöön.[2]
Kurjenkylän helluntaiseurakunta kokoontui pitkään kodeissa. Syyskuussa 1981 seurakunta osti Virtain Kauppakunnan entisen myymälän, jonka jälkeen seurakunta on kokoontunut pääasiassa siinä. Huoneistoa on saneerattu seurakunnalliseen toimintaan sopivaksi.[2]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kurjenkylän helluntaiseurakunnan saarnaajina:[2]