Nykymaailmassa Kustannus-hyötyanalyysi on toistuva teema, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja sen vaikutukset ovat tuntuneet eri alueilla. Kustannus-hyötyanalyysi on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa ja synnyttänyt keskusteluja, tutkimuksia ja pohdiskeluja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen merkitystä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Ajan myötä Kustannus-hyötyanalyysi:stä on tullut ilmiö, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja haastaa vakiintuneet käsitykset ja uskomukset. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Kustannus-hyötyanalyysi:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.
Kustannus-hyötyanalyysi (yleisesti käytetyt lyhenteet KHA ja CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla määritetään annetun projektin tai kaavaillun toimenpideohjelman toteuttamisen yhteiskunnallinen kannattavuus – toisin sanoen, että ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset. Mikäli projektin nettonykyarvo – eli nykyhetkeen diskontatut hyödyt miinus nykyhetkeen diskontatut kustannukset – on positiivinen, hanketta suositellaan toteutettavaksi.
KHA ei kuitenkaan ole mekaanista nettonykyarvojen laskentaa, sillä huomioon otettavat asiat eivät ole missään määrin triviaaleja. Kustannusten ja hyötyjen sekä niistä kärsivien tai hyötyvien tahojen arvioiminen on hankalaa (mm. moraalikato-ongelma). Lisäksi on vaikeaa arvioida tarkalleen kuinka laajasti analyysi on tehtävä. Rajoitetaanko vaikutusten arviointi kunnan tai kansallisvaltion rajojen sisälle, vai täytyykö kehikkoa laajentaa.
n vuotta kestävän projektin nykyarvo
Jossa i = diskonttokorko, = hyöty vuonna t, = kustannukset vuonna t ja n = projektin kesto vuosina.
Kustannus-hyötyanalyysi toteutetaan käytännössä noudattaen seuraavia pääpiirteitä: