Kustavi Elovaara

Nykyään Kustavi Elovaara on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa yhteiskunnassa. Eri näkökulmista voidaan löytää erilaisia ​​argumentteja Kustavi Elovaara:n puolesta ja vastaan, mikä on johtanut laajaan keskusteluun eri aloilla. Olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, poliittinen, sosiaalinen tai taloudellinen taso, Kustavi Elovaara on onnistunut asettamaan itsensä relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Kustavi Elovaara:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.

Erik Gustaf (Kustavi) Elovaara (ent. Eriksson, 1. joulukuuta 1867 Alatornio – 31. toukokuuta 1935 Pyhäjärvi Ol.)[1] oli suomalainen valtiopäivämies ja kansanedustaja.

Elovaara kävi kuusi luokkaa keskikoulua ja suoritti kameraalitutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän toimi Liperin vt. nimismiehenä ja oli maanviljelijä Pyhäjärvellä Ol. 1896–1935.[1] Talonpoikaissäädyssä Elovaara osallistui Piippolan tuomiokunnan edustajana valtiopäiville 1899 ja 1900.[2] Hän oli Maalaisliiton kansanedustaja vuosina 1919–1922 Oulun eteläisestä vaalipiiristä.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Kustavi Elovaara Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 49. Helsinki: Otava, 1926.