Kuukausi

Nykymaailmassa Kuukausi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Kuukausi on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion aina vaikutuksestaan ​​talouteen populaarikulttuuriin. Yhä useamman tutkimuksen ja keskustelun tärkeydestä Kuukausi on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi nykyajassa. Kun astumme yhä enemmän globalisoituvaan ja yhdistetympään maailmaan, Kuukausi:n merkitys näyttää lisääntyvän ja herättää eri alojen ja tieteenalojen yksilöiden huomion. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Kuukausi:n tärkeimpiä ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Kuukausien pituudet
Järjestys Kuukausi Päiviä
1 tammikuu 31
2 helmikuu 28*
3 maaliskuu 31
4 huhtikuu 30
5 toukokuu 31
6 kesäkuu 30
7 heinäkuu 31
8 elokuu 31
9 syyskuu 30
10 lokakuu 31
11 marraskuu 30
12 joulukuu 31
* karkausvuosina 29 päivää

Kuukausi (lyhenne kk[1]) on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Kuun kiertoaikaan Maan ympäri. Yleensä sillä tarkoitetaan nykyisen kalenterin kalenterikuukautta (28–31 vrk). Muissa kalentereissa on myös muun mittaisia kuukausia. Lisäksi tähtitieteessä on määritelty muutamia erilaisia kuukausia.

Kuukausi ajanlaskussa

Yleisessä kielenkäytössä kuukausi on gregoriaanisen kalenterin 28–31 kalenterivuorokauden mittainen nimetty ajanjakso eli kalenterikuukausi. Sekä gregoriaanisen että juliaanisen kalenterin mukaan vuodessa on 12 kuukautta, joiden latinalaiset nimet ovat kummassakin kalenterissa Ianuarius, Februarius, Martius, Aprilis, Maius, Iunius, Iulius, Augustus, September, October, November ja December. Nämä latinalaiset nimet ovat yhä käytössä yleensä vain vähän muuntuneina useimmissa eurooppalaisissa kielissä. Suomen kielessä kuukausilla on kuitenkin täysin omakieliset nimet tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu ja joulukuu.

Kuukausi on alun perin tarkoittanut kahden uudenkuun välistä ajanjaksoa. Tämä synodinen kuukausi on keskimääräiseltä pituudeltaan 29,53 vuorokautta. Monissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa on tai on ollut käytössä kuukalenteri tai yhdistetty aurinko- ja kuu­kalenteri eli lunisolaarinen kalenteri, jossa kalenteri­kuukauteen kuuluu tosin aina kokonainen määrä vuorokausia mutta sen keski­määräinen pituus on mahdollisimman lähellä synodista kuukautta ja kuukausi vaihtuu näin ollen aina uuden­kuun aikoihin. Sitä vastoin aurinko­kalentereissa kuten gregoriaanisessa kalenterissa kuu­kausi on hieman pitempi eikä sillä ole suoraa yhteyttä kuun vaiheisiin.

Tähtitieteelliset kuukauden määritelmät

Kuu kiertää Maan samassa ajassa, kun Maa kiertää oman akselinsa ympäri noin 29,5 kertaa.

Tähtitieteessä käytetään useita erilaisia kuukauden määritelmiä:

  • Synodinen kuukausi on aika uudestakuusta seuraavaan uuteenkuuhun, keskimäärin 29,53 vuorokautta.
  • Sideerinen kuukausi on Kuun kiertoaika Maan ympäri kiintotähtien suhteen, ja sen pituus on 27,32 vuorokautta. Ero synodisen ja sideerisen kuukauden välillä johtuu siitä, että kuukauden kuluessa Maa ehtii jo kulkea noin kahdestoista­osan kierrosta radallaan Auringon ympäri.
  • Trooppinen kuukausi on aika, joka Kuulta kuluu radallaan kierrokseen kevättasauspisteen suhteen. Maan akselin prekession vuoksi tämä on noin kymmenen sekuntia lyhempi kuin sideerinen kuukausi.
  • Anomalistinen kuukausi on Kuun kiertoaika perigeumista perigeumiin. Perigeum on se kohta Kuun radalla, jossa se on lähimpänä Maata. Koska Kuun radan elliptisyyden suunta vaihtelee, anomalistinen kuukausi on hieman pidempi kuin sideerinen, noin 27,55 vuorokautta.

Lähteet

  1. ↑ Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 29.3.2013.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuukausi.
Kuukaudet
tammikuu | helmikuu | maaliskuu | huhtikuu | toukokuu | kesäkuu
heinäkuu | elokuu | syyskuu | lokakuu | marraskuu | joulukuu