Kuusaansaaren paperitehdas

Nykymaailmassa Kuusaansaaren paperitehdas:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Kuusaansaaren paperitehdas on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion aina vaikutuksestaan ​​talouteen populaarikulttuuriin. Yhä useamman tutkimuksen ja keskustelun tärkeydestä Kuusaansaaren paperitehdas on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi nykyajassa. Kun astumme yhä enemmän globalisoituvaan ja yhdistetympään maailmaan, Kuusaansaaren paperitehdas:n merkitys näyttää lisääntyvän ja herättää eri alojen ja tieteenalojen yksilöiden huomion. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Kuusaansaaren paperitehdas:n tärkeimpiä ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: osittain luettelomainen

Kuusaansaaren paperitehdas oli nykyisen Kymin paperitehtaan edeltäjä Kouvolan Kuusankoskella. Kuusaansaari sijaitsee Kymintehtaan tehdasalueella. Tehtaan sisäisesti se tunnettiin pitkään Y-osastona (Yankee) ja lyhenteellä Kuu.Pap. Y.

Historia

Paperitehdas perustettiin 11. ja 15. tammikuuta 1872 pidetyssä kokouksessa nimellä Kuusankoski Ab. Perustajina olivat Carl Robert Mannerheim, Samuel Werner von Troil ja 32 muuta turkulaista osakasta, lähinnä virkamiehiä, kauppiaita ja tehtailijoita. Ensimmäinen paperikone käynnistyi 2. heinäkuuta 1873. Tehtaat fuusioituivat Kymin Osakeyhtiön ostaessa Voikkaan (Tampereen Kattohuopatehdas Oy) ja Kuusankoski Oy:n 3. maaliskuuta 1904. Voikkaan tehtaan omistaja Rudolf Elving nimitettiin toimitusjohtajaksi. Tehtaalla oli parhaimmillaan 5 paperikonetta. Viimeiset tehdasalueella toimineet paperikoneet (PK1-PK2) pysäytettiin joulukuussa 2005. Viimeisenä tuotannossa oli PK2, joka tuotti viimeiset paperitonninsa 21. joulukuuta 2005. Molemmat paperikoneet purettiin vuoden 2008 aikana. Suojelluissa tehdasrakennuksissa ei ole enää paperikoneita tai muuta koneistoa.

Tehtaan paperikoneet

Viimeisimmät paperikoneet PK1 ja PK2 työllistivät sulkemisvaiheessa noin 70 työntekijää.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK I James Bertram & Son 1873–1881 ? 80" (2 032 mm) ? 13–54 m/min ? Tuhoutui tulipalossa
Paperikone PK I (uusi) James Bertram & Son 1891–1923 ? 80" (2 032 mm) ? ? ? Romutettu
Paperikone PK II Bentley & Jackson 1896–1939 90" (2 286 mm) ? ? ? Romutettu
Paperikone PK III Pusey & Jones 1897-19xx ? 101" (2 565 mm) ? ? ? Romutettu
Paperikone PK1 Voith 1935–2005 ? 3 150 mm ? 175 m/min MG-paperi (35–100 g/m²), 11 000 t/a Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu, jenkkisylinteri d=4,2 m. Hihnavetoinen kone toimintansa loppuun asti.
Paperikone PK2 Voith 1936–21.12.2005 3 120 mm ? 220 m/min MG-paperi (18–50 g/m²), 9 000 t/a Kone purettu 09/2008, rakennus suojeltu, jenkkisylinteri d=4,2 m

PK1 ja PK2 tuotanto oli yhteensä noin 20 000 t vuodessa.

Sellun- ja hiokkeen tuotanto

  • Puuhiomo (1873–), 4 Voelter hiomakonetta
  • Sulfiittisellun eräkeittimet (1886–1935), sellutehdas uusittiin kokonaan 1936
  • Olkisellu (1896–1903)

Kemianteollisuus

  • Klooritehdas (1902–1927), alkalikloridielektrolyysimenetelmä (Siemens). Tuote: natriumhypokloriitti
  • Klooritehdas (1927–1935), elektrolyyttinen kloorikalkkimenetelmä (Krebs). Tuote: kloorikaasu
  • Klooritehdas (1936–1994), elohopeakennomenetelmä. Tuotteet: kloorikaasu, vety, lipeä, hypokloriitti, Ky-5 (1939–1984), Sinesto B (1984–)
  • Vetyperoksiditehdas (15.5.1957–1960), kinonimenetelmä. Tuote: natriumperoksidia 4,5 t/vrk. Räjähdys ja tulipalo tuhosi laitoksen heinäkuussa 1960
  • Klooridoksiditehdas (1991–) (Finnish Chemicals 1991–2004, Kemira 2005–), klooridioksidivesi, suolahappo, hypokloriitti, Sinesto B (Basf Oy:n sopimusvalmist. 1999–)

Sähkövoiman tuotanto

  • Tasavirtaa ja myöh. myös vaihtovirtaa (1884–1946?) Kuusaansaaressa, yht. teho Kymintehtaan kanssa v. 1939: 3,88 MW
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (1946, 1949, 1951–), teho 29,4 MW, 3 kpl Kaplan-turbiinia

Rautatie ja kalusto

Tehdasalueella toimi vuosina 1918–1960 Kuusankosken ja Voikkaan tehdasalueet yhdistänyt 5,5 km:n mittainen kapearaiteinen rautatie. Radasta on jäljellä suojeltu tallirakennus Voikkaan tehdasalueella, yksi moottoriveturi ja kaksi matkustajavaunua Jokioisten museorautatiellä. Lisäksi säilyneenä ovat radalla liikennöineet kaksi umpitavaravaunua sekä kaivinkoneen kuljetusta varten oleva raskaskuljetuslavetti.

Pääartikkeli: Kuusankosken–Voikan rautatie

Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen rautatieyhteys. Vaihtotyöt hoidettiin UPM-Kymmenen omilla vetureilla.

Veturit

UPM-Kymmene Oyj:n Move66-veturi tallissaan Kuusankoskella

Tehdasalueen vaihtotöissä käytettiin keltaiseksi maalattuja teollisuusvetureita. Aiemmin samoja vetureita käytettiin yhdessä Voikkaan paperitehtaan kanssa. Vaihtotyöt UPM-Kymmene Oyj:n omalla kalustolla loppuivat Kuusankoskella vuodenvaihteessa 2008–2009.

  • Nro 2000 Dv15 (Myyty Imatran veturipalvelu Oy:lle vuonna 2009)
  • Nro 15 Valmet Move 66 (myyty MVH:lle vuonna 2007)
  • Nro 14 Valmet Move 90 (Myyty Imatran veturipalvelu Oy:lle vuonna 2009)
  • Nro 13 Valmet Move51h vuosimalli 1960 (käytössä 1960–1979 ja 1983–198x, vuosina 1979–1983 Hallan sahalla)
  • Nro 12 Valmet Move51m (siirretty Hallan sahalle varaveturiksi)
  • Nro 10 Valmet Move 66 1973 (siirretty Kaukaalle vuonna 1996)

Tehtaalla on ollut myös muita vetureita.

Katso myös

Lähteet

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
  • Kuusaansaaren jenkit, Lyhytelokuva Kymin vanhoista MG-koneista musiikin säestyksellä, kesto: 5 min, 1995lähde tarkemmin?
  • Ahvenainen, Jorma. Paperitehtaista suuryhtiöksi, Kymin Osakeyhtiö vuosina 1918-1939. Kymin Osakeyhtiö 1972, ISBN 951-95014-2-8
  • Tuuri, Antti. UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava, (1999)lähde tarkemmin?
  • Heikkilä, Jouko Sampo. Kertomus suomalaisesta paperista ja paperintekijöistä. Musta taide, 2008lähde tarkemmin?
  • Kymin osakeyhtiö. Papermakerswiki. WEb Archive 2016.

Aiheesta muualla