Kuvasuhde:n maailmassa on pitkät perinteet opiskelulla, keskustelulla ja tutkimiselle. Muinaisista ajoista lähtien Kuvasuhde on ollut kiehtovan ja uteliaisuuden kohde, joka on luonut loputtomia teorioita, löytöjä ja edistysaskeleita eri aloilla. Tällä hetkellä Kuvasuhde on edelleen ajankohtainen yhteiskunnan kiinnostava aihe, koska sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa perehdymme Kuvasuhde:n jännittävään maailmaan, analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään sekä tutkimme sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: näin yksityiskohtaisilla tiedoilla täytyy olla lähde |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Kuvasuhteella tarkoitetaan kuvan leveyden suhdetta kuvan korkeuteen. Etenkin graafisessa tuotannossa vastaava käsite on formaatti. Puhutaan esimerkiksi L-mallisesta kirjasta (matala suhteessa leveyteen) tai kapeasta kirjasta (korkea suhteessa leveyteen), jolloin vakioina ovat A- ja B-sarjan standardit.
Elokuvissa, valokuvauksessa ja näyttölaitteissa on käytetty muun muassa seuraavia kuvasuhteita:
Nimitystä laajakangas tai laajakuva käytetään elokuva-, TV- ja videoyhteyksissä kaikista kuvasuhteista, jotka ovat leveämpiä kuin 1,37:1.
Televisio-ohjelmien ja elokuvien levityksessä kuvasuhdetta saatetaan mukauttaa. Esimerkiksi 2,39:1-kuvasuhteen laajakangaselokuva voidaan julkaista sellaisessa muodossa, että se täyttää televisioruudun (4:3 tai 16:9) kokonaan ("kuvaruutukavennus"). Muokkaus suoritetaan jättämällä kuva-alasta vasen ja oikea reuna pois ja mahdollisesti panoroimalla tapahtumien mukaan ("pan and scan"), tai joissakin tapauksissa avaamalla ylä- ja alamaski, niin että kuvan leveys ei muutu mutta korkeus kasvaa.
![]() |
![]() |