Kymen pioneeripataljoona
Tänään puhumme Kymen pioneeripataljoona:sta. Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Kymen pioneeripataljoona:stä on tullut jotain, jota emme voi sivuuttaa, joko sen vaikutuksen vuoksi yhteiskuntaan tai henkilökohtaiseen elämäämme. Se on aihe, joka on herättänyt tunteita ja keskustelua, ja on johtanut pohdiskeluun sen merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. Monet asiantuntijat ovat tutkineet ja analysoineet Kymen pioneeripataljoona:tä eri näkökulmista, ja tänään haluamme syventää sen merkitystä, laajuutta ja merkitystä. Toivomme, että tämä artikkeli antaa sinulle laajemman ja selkeämmän näkemyksen Kymen pioneeripataljoona:stä ja kutsuu sinut pohtimaan ja syventämään sen merkitystä nykymaailmassamme.
| Kymen pioneeripataljoona | |
|---|---|
 Kymen pioneeripataljoonan lippu |
|
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | maavoimat |
| Rooli | valmiusyhtymän pioneeripataljoona |
| Osa joukkoa | Karjalan prikaati |
| Tukikohta | Vekaranjärvi, Kouvola |
Kymen pioneeripataljoona on Suomen maavoimien valmiusyhtymään Karjalan prikaatiin kuuluva pioneeriaselajin joukkoyksikkö Vekaranjärvellä Kouvolassa. Yksikkö sotilasopettaa taistelupioneereja, raivaajapioneereja ja erilaisten pioneeriaselajiin kuuluvien koneiden käyttäjiä. Suomen puolustusvoimien maavoimissa suojelupioneerien sotilasopetuksesta huolehtii Porin prikaati Säkylän varuskunnassa. Suojeluala, nykyinen suojelupioneerien tehtävä, kuului Suomen puolustusvoimissa aikaisemmin huoltoaselajiin. [1]
Historia
Kymen pioneeripataljoona perustuu Viipurissa olleeseen pioneeripataljoona 1:een, joka siirrettiin Elimäen Korialle joulukuussa 1920. Jo ennen joulukuuta 1920 siirrettiin Korialle 1919 Suomenlinnassa perustettu ponttoonikomennuskunta. Komennuskunta yhdistettiin pioneeripataljoona 1:een. 1922 tuli pioneeripataljoona 1:stä pelkkä pioneeripataljoona. Talvisodan aikana Korian ympäristössä Myllykoskea, Kuusankoskea ja Uuttakylää myöten toimi pioneerikoulutuskeskus. Välirauhan aikana toimi Korialla pioneeripataljoona 2, josta perustettiin jatkosodan pioneeripataljoona 14. Sotien lopussa Lapin sodan varsinaisen hyökkäysvaiheen jälkeen 19. marraskuuta 1944 pioneeripataljoona 14 siirrettiin Korialle. 4. joulukuuta 1944 perustettiin Pioneerirykmentti, joka lakkautettiin 15. heinäkuuta 1967 ja perustettiin Kymen pioneeripataljoona sekä Keski-Suomen Pioneeripataljoona Keuruulle siirrettäväksi. Keski-Suomen Pioneeripataljoonaa perustava etukomennuskunta siirtyi samana päivänä Korialta Keuruulle. 1. heinäkuuta 1994 Kymen pioneeripataljoona liitettiin Karjalan prikaatiin Vekaranjärvelle Valkealaan komentajineen, esikuntineen, teknisine komppanioineen, kaksine pioneerikomppanioineen ja aliupseerikouluineen. [2]
Toiminta
Kymen pioneeripataljoona kouluttaa taistelupioneereja, raivaajapioneereja ja erilaisten pioneeriaselajiin kuuluvien koneiden käyttäjiä. Suomen puolustusvoimien maavoimissa suojelupioneerien koulutuksesta huolehtii Porin prikaati Säkylän varuskunnassa. Suojeluala, nykyinen suojelupioneerien tehtävä, kuului Suomen puolustusvoimissa aikaisemmin huoltoaselajiin. [1]
Killat
Karjalan prikaatiin liittyen toimii Kouvolassa Korian pioneerikilta ry.
Museot
Suomen valtakunnallinen pioneerimuseo toimi Korialla, mutta siirtyi Miehikkälään, kun Korialla olleesta entisestä varuskunnasta kiinteistökehitettiin Pioneeripuisto. Miehikkälästä museo siirrettiin osaksi Suomen tykistömuseon, Suomen valtakunnallisen viestimuseon ja pioneerimuseon yhdessä muodostamaa kokonaisuutta, Museo Militariaa Suomen kasarmille.
Lähteet
- ↑ a b https://maavoimat.fi/karjalan-prikaati/varusmiehena-meilla
- ↑ Karjalan prikaatin historia ja perinteet - Kymen pioneeripataljoona puolustusvoimat.fi. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 07.06.2019.