Kyriákos Mitsotákis
Nykymaailmassa Kyriákos Mitsotákis on aihe, joka on saavuttanut suuren merkityksen ja merkityksen eri yhteyksissä. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Kyriákos Mitsotákis:llä on ratkaiseva rooli siinä, miten suhtaudumme, työskentelemme ja toimimme yhteiskunnassa. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla teknologiasta politiikkaan, ja sen vaikutus laajenee ajan edetessä. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Kyriákos Mitsotákis:n merkitystä ja sitä, kuinka se on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan maailmaa, jossa elämme.
| Kyriákos Mitsotákis | |
|---|---|
| Κυριάκος Μητσοτάκης | |
_03_(cropped).jpg) |
|
| Kreikan pääministeri | |
| Presidentti |
Prokópis Pavlópoulos Katerína Sakellaropoúlou Konstantínos Tasoúlas |
| Edeltäjä |
Aléxis Tsípras Ioánnis Sarmás |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. maaliskuuta 1968 Ateena, Kreikka |
| Tiedot | |
| Puolue | Uusi demokratia |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| nd.gr/mitsotakis-kyriakos | |
|
|
|
Kyriákos Mitsotákis (kreik. Κυριάκος Μητσοτάκης, s. 4. maaliskuuta 1968 Ateena) on kreikkalainen poliitikko ja nykyinen Kreikan pääministeri, joka johtaa Uusi demokratia -puoluetta. Hän toimii pääministerinä 26. kesäkuuta 2023 alkaen.[1] Aiemmin hän toimi pääministeri 8. heinäkuuta 2019 – 25. toukokuuta 2023.
Mitsotákis nousi Uuden demokratian johtoon Antónis Samarásin erottua tehtävästä heinäkuussa 2015. Hän tuli valituksi Uuden demokratian järjestämässä jäsenäänestyksessä tammikuussa 2016. Valintaa pidettiin yllättävänä, sillä Samarásin eron jälkeen väliaikaisena johtajana toimineen Vangélis Meïmarákisin odotettiin nousevan puolueen johtoon. Mitsotákis lupasi johtajana viedä Uutta demokratiaa lähemmäs keskustaa.[2]
Pääministeri Mitsotákisista tuli heinäkuussa 2019 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen, missä Uusi demokratia sai lähes 40 prosenttia äänistä ja täten ehdottoman enemmistön Kreikan parlamenttiin – 158 paikkaa 300:sta. Pääministerinä Mitsotákis seurasi Syriza-puolueen Aléxis Tsíprasia.[3] Hänen vaalilupauksiinsa kuuluivat verotuksen keventäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen. Vaalikampanjassaan hän oli luvannut houkutella Kreikkaan ulkomaisia investointeja.[4]
Vuoden 2023 toukokuun parlamenttivaaleissa Uusi demokratia ei saanut ehdotonta enemmistöä parlamenttipaikoista. Virkaatekeväksi pääministeriksi tuli Ioánnis Sarmás 25. toukokuuta lähtien. Mitsotákis palasi pääministeriksi kesäkuun uusintavaalien jälkeen 26. kesäkuuta.[1][5]
Mitsotákis kuuluu Kreikan politiikassa vaikutusvaltaiseen poliittiseen Mitsotákisin sukuun tai ”dynastiaan”, sillä hänen isänsä Konstantínos Mitsotákis on myös ollut Uuden demokratian pääministeri ja hänen sisarensa Ntóra Bakogiánni puolestaan toimi Ateenan kaupunginjohtajana vuonna 2004, jolloin kaupungissa järjestettiin olympialaiset.[6]
Lähteet
- ↑ a b Ορκίστηκε πρωθυπουργός ο Κυριάκος Μητσοτάκης Η Καθημερινή. 26.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Kreikan konservatiiveille yllätysjohtaja Mitsotakis Iltalehti. 11.1.2016. Viitattu 11.1.2016.
- ↑ Haukka, Inka: Ylivoimaisen vaalivoiton Kreikassa napanneen Uuden demokratian johtaja vannoi virkavalansa yle.fi. 8.7.2019. Yle Uutiset. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Karismo, Anna: Keskustaoikeisto saa käytännössä yksinvallan Kreikassa, kansalaiset odottavat Kyriakos Mitsotakisin vievän maan uuteen aikaan yle.fi. 8.7.2019. Yle Uutiset. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Ο Γιάννης Σαρμάς ανέλαβε υπηρεσιακός πρωθυπουργός Η Καθημερινή. 24.5.2023. Viitattu 25.5.2023.
- ↑ Palataanko Kreikassa dynastioiden aikaan? 6 olennaista asiaa määrittää tänään vaaleihin käyvää velkakriisimaata, joka on palaamassa normaaliin Yle Uutiset. Viitattu 13.1.2020.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyriákos Mitsotákis Wikimedia Commonsissa
- Konstantínos Karamanlís (1974–1980)
- Geórgios Rállis (1980–1981)
- Andréas Papandréou (1981–1989)
- Tzannís Tzannetákis (1989)
- Ioánnis Grívas (1989)
- Xenofón Zolótas (1989–1990)
- Konstantínos Mitsotákis (1990–1993)
- Andréas Papandréou (1993–1996)
- Konstantínos Simítis (1996–2004)
- Kóstas Karamanlís (2004–2009)
- Geórgios Andréas Papandréou (2009–2011)
- Loukás Papadímos (2011–2012)
- Panagiótis Pikramménos (2012)
- Antónis Samarás (2012–2015)
- Aléxis Tsípras (2015)
- Vasilikí Thánou (2015)
- Aléxis Tsípras (2015–2019)
- Kyriákos Mitsotákis (2019–2023)
- Ioánnis Sarmás (2023)
- Kyriákos Mitsotákis (2023–)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
