Tässä artikkelissa tarkastellaan Léon Foucault:n aihetta perusteellisesti ja analysoidaan sen eri näkökohtia ja sen merkitystä nykyään. Léon Foucault on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja yleensä yhteiskunnan huomion synnyttäen keskusteluja, pohdintoja ja toimia sen käsittelemiseksi. Kautta historian Léon Foucault on ollut tutkimusten, tutkimusten ja kiistojen kohteena, mikä osoittaa sen merkityksen eri alueilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida ja esitellä erilaisia näkökulmia Léon Foucault:een tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Léon Foucault | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. syyskuuta 1819 Pariisi |
Kuollut | 11. helmikuuta 1868 (48 vuotta) Pariisi |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Fysiikka, mekaniikka ja optiikka |
Tunnetut työt | Foucault'n heiluri |
Palkinnot | Copley-mitali 1855 |
|
Jean Bernard Léon Foucault (, 18. syyskuuta 1819 Pariisi, Ranska – 11. helmikuuta 1868 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko, joka tunnetaan parhaiten Foucault'n heilurin keksijänä.[1][2] Kyseinen laite havainnollistaa maan pyörimisen. Hän teki myös ensimmäisiä mittauksia valonnopeudesta, Fizeaun–Foucault’n koejärjestelyn avulla.
Foucault oli näppärä käsistään ja ajateltiin, että hänestä tulisi hyvä kirurgi. Hän aloitti lääketieteen opiskelut Alfred Donnén ohjauksessa mutta ei kestänyt veren näkemistä. Donné palkkasi hänet kuitenkin assistentikseen. He kehittivät menetelmän jolla otetaan valokuvia mikroskoopissa. Donné oli myös tiedetoimittaja, ja jäädessään eläkkeelle 1845 hän antoi tehtävän Foucaultille.[1]
Heilurin lisäksi Foucault keksi gyroskoopin, joka oli toinen tapa havainnollistaa maapallon pyörimisliikettä.[1]
Focault löysi pyörrevirran, jota kutsutaan joskus Foucaultin virraksi.[3]
Foucault on myös kehittänyt testin, jota tähtitieteen harrastajat käyttävät kaukoputken peilin testaukseen.[4]
Foucault'n kraatteri Kuussa on nimetty hänen mukaansa.