LKAB

Nykymaailmassa LKAB:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka synnyttää keskustelua ja kiistoja eri aloilla. Poliittisesta kulttuurisfääriin LKAB on kiinnittänyt erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden huomion, jotka ovat ilmaisseet ristiriitaisia ​​mielipiteitä asiasta. Tässä tilanteessa on olennaista analysoida perusteellisesti LKAB:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joita voidaan ehdottaa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti LKAB:n tärkeyttä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Tavoitteena on rohkaista rakentavaa keskustelua ja ajatusten vaihtoa.

LKAB
Yritysmuoto valtionyhtiö
Perustettu 1890
Toimiala kaivostoiminta
Tuotteet rautamalmituotteet
Liikevaihto n. 34 000 000 000 SEK (2020)[1]
Henkilöstö n. 4 500 (2020)[1]
Tytäryhtiöt MTAB
Omistaja Ruotsin valtio
Kotisivu lkab.com
LKAB louhii rautamalmia Kiirunassa ja Malmbergetissä, ja malmi kuljetetaan Luulajan ja Narvikin satamiin rautateitse.

LKAB eli Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag on Ruotsin valtion kokonaan omistama kaivosyhtiö, jonka päätoimiala on rautamalmin louhinta Kiirunan ja Malmbergetin rautaesiintymistä.[2]

Osa malmista käsitellään valmiiksi tuotteeksi kaivospaikkakunnalla ja kuljetetaan Malmbanan-rautatietä pitkin raskailla tavarajunilla joko Luulajan tai Narvikin satamiin laivausta varten. Liikenteenharjoittajana toimii LKAB:n tytäryhtiö Malmtrafik i Kiruna AB (MTAB). Osa Luulajassa laivattavasta malmista kuljetetaan Rautaruukin Raahen terästehtaalle.

LKAB:n pääkonttori sijaitsee Luulajassa.

Historia

Kaivostoimintaa Kiirunassa.

LKAB perustettiin vuonna 1890, ja vuonna 1907 Ruotsin valtio osti puolet siitä. Vuonna 1957 valtiosta tuli enemmistöosakas ja 1976 se osti loputkin LKAB:n osakkeet. Yhtiön tuotantoennätys on vuodelta 1974, jolloin se tuotti 30 miljoonaa tonnia rautamalmia.[1]

Vuonna 2004 Kiirunan keskusta päätettiin siirtää LKAB:n kaivostoiminnan aiheuttaman sortumisvaaran tieltä.[2]

Tammikuussa 2023 LKAB ilmoitti löytäneensä Pohjois-Ruotsista yli miljoonan tonnin esiintymän harvinaisia maametalleja.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Rui, Ingolf Jarle: LKAB Store norske leksikon. 6.12.2021. Viitattu 17.7.2023. (norjaksi)
  2. ↑ a b LKAB Nationalencyklopedin. Viitattu 17.7.2023. (ruotsiksi)
  3. ↑ af heurlin, Alex: Ruotsissa tehty jättimäinen löydös nostaa maan kisaan raaka-aineista, joiden on arvioitu olevan pian tärkeämpiä kuin öljy ja kaasu Helsingin Sanomat. 14.1.2023. Viitattu 17.7.2023. (norjaksi)