LPR-arkkitehdit

Nykymaailmassa LPR-arkkitehdit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan myötä LPR-arkkitehdit:n merkitys on kasvanut useilla eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja taiteet. Sekä asiantuntijat että suuri yleisö ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta oppia lisää LPR-arkkitehdit:stä, sen vaikutuksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä artikkelissa tutkimme LPR-arkkitehdit:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sen alkuperästä tulevaisuuden ennusteeseen syvennymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää LPR-arkkitehdit:n tärkeyden tänään.

Helsingin Musiikkitalo (2011).
Turun taidemuseo (2004).

LPR-arkkitehdit Oy (alkujaan Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio Oy) on turkulainen, vuonna 1976 perustettu arkkitehtitoimisto. Toimiston perustajaosakkaat ovat arkkitehdit Ola Laiho, Mikko Pulkkinen ja Ilpo Raunio. Toimiston palveluksessa on kaikkiaan 18 henkilöä (joulukuu 2013).[1]

Perustajaosakkaat luopuivat omistuksestaan yhtiössä vuonna 2013 ja siirtyivät eläkkeelle. Yhtiön uudet osakkaat ovat jo pitkään toimistossa työskennelleet arkkitehdit Pauno Narjus, Veera Rautaheimo ja Jaakko Rautanen. Arkkitehti Ola Laiho jatkaa kuitenkin yhtiössä vanhempana asiantuntijana.[1] Omistusjärjestelyt tapahtuivat kesällä 2013.[2]

Historia

Ola Laihon ja Ilpo Raunion yhteistyö alkoi jo vuonna 1973, jolloin he suunnittelivat yhdessä professori Pekka Pitkäsen kanssa Arkkitehtitoimisto Pitkänen, Laiho & Raunio:n nimissä useita merkittäviä töitä, kuten Eduskuntatalon laajennuksen (1978) ja Turun tuomiokirkon (1979) peruskorjauksen.[3]

Merkittäviä suunnittelutöitä

Lähteet

  1. ↑ a b LPR-arkkitehdit sai uudet omistajat ja toimitusjohtajan. Rakennuslehti, 20.12.2013. Suomen Rakennuslehti. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.12.2013.
  2. ↑ Muutosten vuosi 2013 17.12.2013. LPR-arkkitehdit. Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 24.12.2013.
  3. ↑ Toimisto – Historia LPR-arkkitehdit. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 24.12.2013.
  4. ↑ Presidentinlinnan peruskorjaus puolivälissä 6.11.2013. Tasavallan presidentin kanslia. Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 24.12.2013.
  5. ↑ Avaintietoa Helsingin Musiikkitalo. Arkistoitu 31.10.2013. Viitattu 24.12.2013.
  6. ↑ Kimpimäki, Jenni: Turkulaisarkkitehtien kädenjälki näkyy pian presidentinlinnassa. Turun Sanomat, 8.11.2008. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.12.2013.
  7. ↑ Turun taidemuseo LPR-arkkitehdit. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 24.12.2013.

Aiheesta muualla