Laajavuori
Tässä artikkelissa puhumme Laajavuori:stä, aiheesta, josta on tullut erittäin tärkeä viime vuosina/vuosisatojen aikana. Laajavuori on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kaikenikäisten ihmisten huomion, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti, mitä Laajavuori on, sen merkitystä, kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri alueilla. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, joita Laajavuori:stä on olemassa, sekä sen tuomia haasteita ja etuja. Epäilemättä Laajavuori on aihe, joka koskee meitä kaikkia, ja sen ymmärtäminen kokonaisuudessaan on välttämätöntä ymmärtääksemme paremmin maailmaa, jossa elämme.
Laajavuori on mäki Jyväskylässä Kortepohjan asuinalueen vieressä. Alue on vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja siellä on laskettelu- ja vapaa-aikakeskus: Laajavuoren hiihtokeskus eli Hiihtokeskus Laajis. Laajavuoren lähellä on Vuorilampi-niminen pieni lampi. Mäki kohoaa Laajavuoren hyppyrimäkien ja hissien yläasemien välissä lähes 227 metrin korkeuteen.[1][2]
Historia
Laajavuori on ollut yksi Struven ketjun mittauspisteistä vuodelta 1834. Mittauspisteen merkkejä ei ole enää näkyvissä, lähin näkyvä piste on noin viisi kilometriä etelämpänä Myllyjärvellä sijaitseva Roninmäki.[3]
Jyväskylän päättäjät suunnittelivat alueelle hiihtokeskusta vuodesta 1954 alkaen. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1961. Ensimmäinen laskettelurinne (nykyinen kilparinne) avattiin 13. tammikuuta 1963. Hissin pituus oli 250 metriä, ja nousu maksoi ensimmäisenä talvena 30 penniä. Murtomaahiihtäjien tukikohtana oli Jyväskylän Hiihtoseuran maja. Suurempi ”kansanrinne” avattiin laskettelijoiden käyttöön vuonna 1966. Hyppyrimäki valmistui 1965 ja se nimettiin Matti Nykäsen mäeksi 22. helmikuuta 1988. Laajavuoren rallipolulla ajettiin vuosittain Suomen rallin erikoiskoe vuosina 1972–1996.
Jyväskylän kaupunki myi laskettelukeskuksen ja vuokrasi sen alueet yksityisille yrityksille vuonna 2011.[4]
Nykyiset palvelut
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Yhdeksän laskettelurinteen lisäksi on tarjolla kilparinne sekä kaksi lastenrinnettä. Hiihtolatuja on yhteensä 62 kilometrin edestä. Talvisin alueella on järjestetty muun muassa hiihtosuunnistuskilpailuja. Laajavuoren aktiviteetteihin on jo useamman vuoden ajan kuulunut myös alamäkiluistelurata. Laajavuoren radalla on järjestetty vuosina 2016–2019 kansainvälisiä Red Bull Crashed Ice -osakilpailuja. Ravintola- ja majoituspalvelut löytyvät Retkeilyhotelli Laajiksesta mäen juurelta sekä parin sadan metrin päässä sijaitsevasta Kylpylähotelli Laajavuoresta. Läheiseltä Vuorilammelta voi vuokrata savusaunaa. Alueella toimii lisäksi 88-paikkainen Caravan-alue matkailuvaunuille.
Kesäisin Laajavuoressa voi ulkoilla lenkkeilypoluilla ja ajaa maastopyörillä. Vuodesta 2014 alueella on ollut köysiseikkailupuisto. Seikkailupuistoon on rakennettu sen jälkeen vielä lisää ratoja, joista viimeisin avautui vuonna 2018. Laajavuoressa järjestetään myös maastopyörä- sekä alamäkiajokisoja. Tarjolla on myös maksullinen 18-väyläinen frisbeegolfrata, ja läheisellä Vuorilammella pienempi ilmainen rata.
Lähteet
- ↑ Kolmiopiste 2521 Jyväskylän kaupungin www-kartta. Jyväskylän karttapalvelu. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Laajavuori; Kansalaisen karttapaikka
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Laajavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 1.7.2010. Museovirasto. Viitattu 22.6.2024.
- ↑ Ojala, Jaana – Toivanen, Irmeli: "Hississä olo on oma elämyksensä". Keskisuomalainen, 14.1.2013, s. 6–7. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laajavuori Wikimedia Commonsissa
- Laajavuoren kotisivut
- Ajantasainen tieto latujen kunnostuksesta (latuinfo) (Arkistoitu – Internet Archive)