Tässä artikkelissa tutkimme Laboratorio:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Laboratorio on aihe, joka kattaa monenlaisia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen populaarikulttuurissa. Tässä artikkelissa tutkimme, miten Laboratorio on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen tilaan Laboratorio on jättänyt merkittävän jäljen maailmaan, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys, jotta sen arvoa nyky-yhteiskunnassa voi ymmärtää.
Laboratorio on kokeellisiin (tieteellisiin, teknisiin sekä taiteellisiin[1]) tutkimuksiin käytetty tila, sellaisia tutkimuksia tekevä laitos tai osasto tai eräiden korkeakoulujen toimintayksikkö. Sana laboratorio juontaa juurensa keskiaikaisen latinan sanasta labōrātōrium, joka puolestaan tulee sanasta labōrāre, työskennellä.[2]
Laboratoriot luokitellaan Suomessa valtioneuvoston asetuksella neljään eri eristystasoon sen mukaan, miten vaarallisia biologisia tekijöitä niissä käsitellään. Taso neljä on korkein.[3] Eristysmenetelmiä ja -tasoja koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi annettiin vuonna 2000.[4] Maailman terveysjärjestö on julkaissut 1980-luvulta lähtien kaikkien valtioiden noudatettaviksi tarkoitettuja bioturvallisuusohjeita, jotka perustuvat neliportaiseen turvallisuusluokitukseen.[5]
Autoklaavi | Bunsenlamppu | Eksikkaattori | Lämpökaappi | Lämpömittari | Mikroskooppi | Sentrifugi | Spaatteli | Spektrofotometri | Vaaka | Vesi-imu | Vetokaappi
Byhnersuppilo | Byretti | Erlenmeyer | Erotussuppilo | Imupullo | Kaasupipetti | Kellolasi | Keitinlasi | Koeputki | Kolvi | Kyvetti | Mittalasi | Mittapullo | Petrimalja | Pipetti | Ruiske | Soxhlet | Upokas