Tässä artikkelissa perehdymme Lady Margaret Beaufort:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin. Lady Margaret Beaufort on jättänyt yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen historiallisesta vaikutuksestaan nykypäivän merkitykseen ja synnyttää edelleen keskustelua ja pohdintaa. Näillä linjoilla analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen yhteyttä muihin relevantteihin elementteihin ja niiden kokemuksia, joita sen läsnäolo on koskettanut. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle Lady Margaret Beaufort:stä, kokonaisuudesta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion.
Lady Margaret Beaufort (31. toukokuuta 1441/1443 – 29. kesäkuuta 1509) oli Englannin kuninkaan Henrik VII:n äiti sekä hyväntekijä.[2]
Margaret Beaufort oli Somersetin ensimmäisen herttuan John Beaufortin ja Margaret Beauchampin tytär. Hänet naitettiin 12-vuotiaana 1. marraskuuta 1455 Edmund Tudorille (1430–1456). Edmund kuoli 3. marraskuuta 1456, kun Margaret oli kolmetoista ja odotti kuudennella kuulla heidän poikaansa, josta tuli sittemmin kuningas Henrik VII.[2][3][4]
Avioliitto Edmund Tudorin kanssa oli Margaretille jo toinen. Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli John de la Pole tammikuun lopusta helmikuun alkuun 1450. Tämä avioliitto mitätöitiin maaliskuussa 1453. Margaret avioitui vielä kaksi kertaa: noin 1462 Sir Henry Staffordin kanssa ja vuonna 1473 Thomas Stanleyn kanssa.[4]
Margaret oli taitava peluri kruununperimiskysymyksissä, ja vuonna 1485 hänen ainoasta pojastaan tuli kuningas Henrik VII. Kuninkaan äitinä Margaret laajensi maaomaisuuttaan. Kirjallisuus, musiikki ja koulutus nauttivat hänen suojeluksestaan, ja hänestä tuli esimerkiksi Cambridgen yliopiston merkittävä hyväntekijä. Hän itse osoitti oppineisuuttaan muun muassa kääntämällä uskonnollisia tekstejä englanniksi.[2] Hänen perustamiaan ovat sekä Christ's College että St. John’s College Cambridgessa.[4]
Beaufort kuoli 66-vuotiaana Lontoon Westminsterissä 29. kesäkuuta 1509. Hänen viimeinen leposijansa on Westminster Abbey.[4]
Margaret Beaufort oli Edvard III:n pojan Juhana Gentin lapsenlapsenlapsi, minkä vuoksi hänen pojastaan tuli myöhemmin ruusujen sodissa johtava lancasterilainen kruununtavoittelija, kun Henrik VI ja hänen poikansa olivat kuolleet. Henrikin valtaannoususta alkoi Tudor-suvun valtakausi. Kruununperimys vahvistui, kun tämä nai Yorkin Elisabetin kilpailevasta Yorkin suvusta.