Lahnda
Nykymaailmassa Lahnda on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Johtuipa sen vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen, tieteeseen tai kulttuuriin, Lahnda on nykyään merkittävällä paikalla. Sen monipuolisuus ja sen merkitys eri alueilla tekevät siitä laajan kiinnostuksen kohteen. Tässä artikkelissa tutkimme Lahnda:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Syvällisen ja monipuolisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Lahnda:n merkitystä tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
| Lahnda | |
|---|---|
 Lahnda-kielien puhuma-alue kartalla. |
|
| Tiedot | |
| Alue | Pakistan |
| Puhujia | 82 630 000[1] |
| Kirjaimisto | arabialainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet indoarjalaiset kielet luoteinen ryhmä |
| ISO 639-3 | lah |
Lahnda (pandžabiksi لیندا, lendā, ”läntinen”) on lingvisti George Abraham Griersonin antama yhteisnimitys joukolle Pakistanin itäosassa puhuttuja kieliä, jotka sijoittuvat indoarjalaisessa murrejatkumossa pandžabin ja sindhin väliin. Paikalliset käyttävät näistä kielistä useita eri nimityksiä, kuten saraiki, hindko ja pothohari, eikä niillä ole kaiken kattavaa puhujien itsensä käyttämää yhteisnimeä. Ulkopuolisten keskuudessa puhutaan joskus ”länsipandžabista”, vaikka useat lahndhan alle luokiteltavista murteista ovatkin lähempänä sindhiä kuin pandžabia.[2]
Ethnologue luokittelee lahndan makrokieleksi, joka sisältää khetranin, mirpurinpandžabin, pohjois- ja etelähindkon, pahari-potwarin, saraikin ja länsipandžabin.[1] Glottologissa lahnda muodostaa yhden sindhi-lahnda-kielten kolmesta alaryhmästä yhdessä sindhin ja itäpandžabin kanssa.[3]
Lähteet
- ↑ a b Lahnda Ethnologue. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Masica, Colin P.: The Indo-Aryan Languages, s. 17–19. Cambridge University Press, 1993. ISBN 9780521299442 Teoksen verkkoversio Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Hammarström, Harald & Forkel, Robert & Haspelmath, Martin & Nordhoff, Sebastian: Lahnda Glottolog 2.3. Leipzig: Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)