Lainsäädäntövalta-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Lainsäädäntövalta on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena monissa yhteyksissä joko historiallisen merkityksensä tai nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Lainsäädäntövalta:n eri puolia ja sen vaikutusta eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä laajaa ja merkittävää aihetta tavoitteenamme tarjota lukijoillemme syvemmän ja laajemman käsityksen Lainsäädäntövalta:stä.
Lainsäädäntövalta on yksi perustuslaillisen vallankäytön osa-alueesta, johon kuuluu lakien säätäminen. Tätä valtaa käyttää vallan kolmijakoa noudattavassa valtiossa lainsäädäntöelin, esimerkiksi parlamentti.
Yhtenäisvaltiossa lainsäädäntöelimiä on yksi, kun taas liittovaltiossa itsehallintoalueilla voi olla omat lainsäädäntöelimensä valtakunnallisen lainsäädäntöelimen lisäksi. Lainsäädäntöelimessä voi olla yksi tai useampi kamari (huone). Demokraattisissa valtioissa lainsäädäntöelin valitaan yleisillä vaaleilla. Yleensä lainsäädäntöelin on nimeltään parlamentti. Suomessa lainsäädäntöelintä kutsutaan eduskunnaksi.
Lainsäändäntöelimellä voi olla myös muu virallinen nimitys kuin parlamentti.
Kongressi tai kansalliskongressi on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Chilessä, Guatemalassa, Hondurasissa, Paraguayssa, Perussa ja Filippiineillä.
Kansalliskokous on käytössä muun muassa Afganistanissa, Angolassa, Bahrainissa ja Valko-Venäjällä.