Lampi

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Lampi:tä ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Lampi on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aihe useiden vuosien ajan, ja sen vaikutus ulottuu arkielämän eri puolille. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​populaarikulttuurin rooliin Lampi on ollut tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelemme Lampi:n eri puolia ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tutkimme alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä sekä Lampi:stä kärsineiden henkilökohtaisia ​​kokemuksia. Valmistaudu uppoutumaan Lampi:n kiehtovaan maailmaan!

Tämä artikkeli käsittelee vesimuodostumaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Lampi Claude Monet’n maalauksessa, 1916–1919.
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha.
Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha.
Lampi Puolassa.
Lampi West Yellowstonessa Montanassa.

Lampi on järveä pienempi makean veden allas.

Lampi vesistönä

Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa talvinen happikato.

Erään määritelmän mukaan vesialue on lampi jos läpimitta on alle 200 m.[1]

Lampi paikannimissä

Paikannimien perusosina lampi ja järvi esiintyvät vaihtelevasti. Joskus samoillakin paikkakunnilla voi olla pinta-alaltaan suurempia nimessään perusosan lampi sisältäviä vesimuodostumia kuin pienimmät nimessään perusosan järvi sisältävät vesimuodostumat. Useiden kymmenien neliökilometrien kokoisten vesimuodostumien nimenä ei lampi kuitenkaan esiinny. Kunnan nimen loppuosana lampi on paljon harvinaisempi kuin järvi.

Lammen ekologiaa

Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. Eläinplankton syö tätä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.

Lähteet

  1. ↑ Facta 2001 osa 7 s. 327

Aiheesta muualla