Nykyään Lapin kirjasto on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa sen arkielämään, historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta eri sektoreihin, Lapin kirjasto on saavuttanut merkittävän merkityksen nykyään. Lapin kirjasto on ollut asiantuntijoiden ja fanien tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena alkuperästään sen kehitykseen ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Lapin kirjasto:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa.
| Lapin kirjasto | |
|---|---|
| Sijainti | Lapin maakunta |
| Kokoelman koko | 1 460 984 (2023)[1] |
| Lainauksia vuodessa | 2 448 603 (2023)[1] |
| Asiakkaita | 49 466 (lainaajia, 2023)[1] |
| Budjetti | n. 12,4 miljoonaa euroa (2023)[1] |
| Kotisivut | |
Lapin kirjasto on Lapin maakunnan kaupungin- ja kunnankirjastojen muodostama seudullinen verkosto eli kirjastokimppa. Lapin kirjastoihin kuuluvat seuraavat kunnat (suluissa kunnankirjasto, joista suurimmilla on useita toimipaikkoja):[2]
8. Muonio (Muonion kunnankirjasto)
9. Pelkosenniemi (Sompion kirjasto*)
10. Pello (Tornionlaakson kirjasto)
11. Posio (Posion kunnankirjasto)
12. Ranua (Ranuan kunnankirjasto)
13. Rovaniemi (Rovaniemen kaupunginkirjasto)
14. Salla (Sallan kunnankirjasto)
15. Savukoski (Sompion kirjasto*)
16. Simo (Simon kunnankirjasto)
17. Sodankylä (Sompion kirjasto*)
18. Tervola (Tervolan kunnankirjasto)
19. Tornio (Tornion kaupunginkirjasto)
20. Utsjoki (Pedar Jalvi -kirjasto)
21. Ylitornio (Tornionlaakson kirjasto)
Kirjastoilla on yhteinen asiakas- ja aineistorekisteri sekä kirjastojärjestelmä.[2] Alueen kirjastojen asiakkaat voivat lainata kaikkien kuntien yleisistä kirjastoista samalla kirjastokortilla, varata aineistoa muista kunnista ja palauttaa lainansa muiden kuntien kirjastoihin.[3]
Kunnista kolme – Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä (listassa symboli *) – on yhdistänyt kirjastopalvelunsa Sompion kirjaston nimellä kulkevaksi seutukirjastoksi.[4] Maakunnan toinen seutukirjasto on Pellon ja Ylitornion yhteisesti muodostama Tornionlaakson kirjasto.[5][6] Molemmat seutukirjastot samoin kuin useat muut kunnankirjastot tuovat kirjastopalveluja lähemmäs kuntalaisia kirjastoautoilla. Kirjastokimpan verkkokirjasto lisää osaltaan kirjastopalvelujen saatavuutta.
Lapin kirjasto otti käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän Kohan vuoden 2017 alussa. Vuonna 2018 Lapin kirjasto otti käyttöön myös Finna-järjestelmän,[7] jolloin Koha jäi taustalle käyttöön.[8]
Vuonna 2023 Lapin kirjastolla oli 29 toimipistettä ja 11 kirjastoautoa. Kokoelmiin kuului noin 1 461 000 nidettä, joista 1 251 000 oli kirjoja. Fyysisiä käyntejä tehtiin noin 1,1 miljoonaa ja kokonaislainaus oli noin 2,4 miljoonaa. Yksittäisiä lainaajia oli noin 49 500. Toimintakulut olivat noin 12,4 miljoonaa euroa.[1]