Larisa Leisiö

Nykymaailmassa Larisa Leisiö:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ammattilaisista amatööreihin Larisa Leisiö herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Rikas ja monipuolinen historia Larisa Leisiö on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan ja tapaamme lähestyä elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Larisa Leisiö:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Larisa Leisiö
Leisiö vuonna 2022
Leisiö vuonna 2022
Henkilötiedot
Syntynyt1962 (ikä 62–63)
Zagorsk (nyk. Sergijev Posad)
Ammatti venäjän kielen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Leningradin valtionyliopisto (FM 1985), Tampereen yliopisto (FL 1994, FT 2001)
Väitöstyön ohjaaja Marja Leinonen
Instituutti Itä-Suomen yliopisto

Larisa Gennadievna Leisiö (o.s. Afonina; s. 1962, Zagorsk (nyk. Sergijev Posad), Moskovan alue) on taustaltaan venäläinen kielitieteilijä, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen professorina.[1] Hän on tutkinut muun muassa suomenvenäjää ja Venäjän vähemmistökieliä kuten samojedikieliin kuuluvaa nganasanin kieltä.[2]

Leisiö opiskeli Leningradin valtionyliopistossa, josta valmistui filosofian maisteriksi (1985). Hän opiskeli edelleen Tampereen yliopistossa filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi (FL 1994, FT 2001).[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2001) tarkasteli lauseiden rakenteellisia piirteitä suomenvenäläisten puheessa. Leisiö jakoi suomenvenäjän tutkimuksessaan kahdeksi eri aineistoryhmäksi (korpukseksi). Ensimmäisen aineistoryhmän puhujat polveutuvat Suomen kaupunkeihin lähinnä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saapuneista venäläisistä. Toisen aineistoryhmän puhujina ovat niin sanotut Kyyrölän venäläiset. Tutkimustyö oli otsikoitu Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian.[3] Hänen väitöskirjatyötään ohjasi professori Marja Leinonen.[4] Tampereen yliopiston uralilaisten kielien ja kielikontaktien dosentti hän on ollut vuodesta 2006 ja Helsingin yliopiston venäjän kielen dosentti vuodesta 2008.[1]

Työurallaan Leisiö on toiminut erityisesti tutkijana ja opettajana ensin Tampereen yliopistossa, vuodesta 2016 lähtien professuuria hoitaen Itä-Suomen yliopistossa. Hän oli Tampereen yliopiston venäjän kielen lehtori ja tuntiopettaja (1994–1995). Sitten hän työskenteli Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian projektitutkijana Syntaksi kielikontakteissa -hankkeessa (1997–1999), tutkijatohtorina (2003–2006) ja akatemiatutkija (2008–2013). Hän toimi määräaikaisena Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen professorina vuosina 2016–2018 ja on ollut venäjän kielen professori vuodesta 2018 lähtien.[1]

Leisiön puoliso on etnomusikologian emeritusprofessori Timo Leisiö.[5][6]

Teoksia

  • Werner Abraham & Larisa Leisiö: Passivization and typology : form and function. Amsterdam & Philadelphia: J. Benjamins Pub. Co, 2006. ISBN 9789027293251 (englanniksi)
  • Larisa Leisiö: Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian (Väitöskirja / Tampereen yliopisto) 2001. Tampere University Press. ISBN 951-44-5028-0 Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
  • Eugen Helimski (kirj.), Larisa Leisiö (toim.) & Timo Leisiö (toim.): Samojedit ja šamanismi : viisi luentoa samojedeista, šamanismista ja uralilaisesta kulttuurista. (Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu, ISSN 0357-0010; 26) Suomentanut Larisa Leisiö. Tampere: Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4299-7 (suomeksi)

Lähteet

  1. ↑ a b c d Larisa Leisiö venäjän kielen professoriksi. Venäjän monet mahdollisuudet 6.9.2018. Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 10.3.2020.
  2. ↑ Larisa Leisiö: A First but Not the Definitive Grammar of Nganasan. (Book Review) International Journal of Eurasian Linguistics, 2019, 1. vsk, nro 1, s. 229-236. Brill. doi:10.1163/25898833-12340014 ISSN 2589-8825 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Larisa Leisiö: Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian (Väitöskirja) 2001. Tampere University Press (teostiedot via finna.fi). Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Larisa Leisiö: ”Tollot luulevat, että tutkimuksen pitää juosta kvartaalitalouden perässä”. Marja Leinonen 1946–2019 Virittäjä 3/2019: 446–449. 2019. Viitattu 10.3.2020.
  5. ↑ Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 10. maaliskuuta 2021), s. 388View and modify data on Wikidata
  6. ↑ Timo Leisiö Aalborg University, aau.dk. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)