Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Lastenkoti:n kiehtovaan maailmaan. Olitpa alan asiantuntija tai etsit tietoa ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli on suunniteltu antamaan sinulle syvempää tietoa tästä aiheesta. Tutkimme kaikkia olennaisia näkökohtia, jotka tekevät Lastenkoti:stä kiinnostavan aiheen kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen todellisiin sovelluksiin. Valmistaudu sukeltamaan täydelliseen ja yksityiskohtaiseen analyysiin, joka antaa sinulle laajemman käsityksen Lastenkoti:stä.
Lastenkoti (joskus myös koulukoti tai orpokoti) on valtion, kunnan tai yksityisen tahon omistama koti, jossa asuu huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimenpiteenä sinne sijoitettuja lapsia.
THL:n Lastensuojelun käsikirjan mukaan lastenkodeissa arjesta pyritään luomaan mahdollisimman kodinomaista, turvallista ja kuntouttavaa. Säännöllisen päivärytmin avulla tuotaisiin lasten elämään ennustettavuutta. Normaalia arkea luonnehditaan jo itsessään kuntouttavaksi.[1]
Lastenkoti- ja muita lastensuojelupalveluiden hankkiminen yksityisiltä palveluntuottajilta on huomattavasti lisääntynyt 2010-luvun kuluessa [2]. Ylen selvityksessä vuonna 2019 todettiin, että joka kymmenennessä lastensuojelulaitoksessa on havaittu vakavia puutteita, jotka ovat liittyneet lastensuojelulain rikkomiseen, lapsen ihmis- ja perusoikeuksien loukkaamiseen ja dokumentointiin.[3]
Suomen ensimmäinen lastenkoti perustettiin vuonna 1753 Helsingin Kulosaareen.[4]
Sisällissodan jälkeen Suomessa oli yli 20 000 orpoa tai muuten avun tarpeessa olevaa lasta, joilla ei ollut huoltajaa. 1920-luvun alussa Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota näiden lasten asemaan. Julkisten palveluiden rinnalla sotaorpoja tukemaan perustettiin yksityisiä yhdistyksiä.[5]