Nykymaailmassa Lateksi on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Siitä on jo vuosia keskusteltu niin asiantuntijoiden kuin tavallisten ihmisten keskuudessa. Sen vaikutus on laajentunut moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin, vaikuttaen kaikkeen taloudesta politiikkaan, kulttuuriin ja teknologiaan. Se on aihe, joka herättää ristiriitaisia intohimoja ja mielipiteitä ja joka on herättänyt suurta yleisöä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lateksi:tä ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan, analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lateksi on mikroskooppisen polymeerihiukkasten ja veden muodostama seos, eli emulsio. Luonnosta saatava lateksi, eli luonnonkumi on eräistä puukasveista saatavaa[1] maitiaisnestettä, joka koaguloituu joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Luonnonkumista valmistetaan kautsua, joka on kumiteollisuuden raaka-aine. Lateksia voidaan valmistaa myös synteettisesti pinta-aktiivisilla aineilla käsiteltyjä monomeereja polymerisoimalla.
Lateksin merkitykseksi arkikielessä on tullut vesiohenteisen maalin sideaine tai siveltävä ilmassa jähmettyvä muovimassa (käyttökohteena esimerkiksi: lateksimaskit ja kondomit). Maaliteollisuuden raaka-aineena synteettiset lateksit ovat usein akryylipohjaisten polymeerien vesiseoksia eli dispersioita. Lateksimaalia voi olla hyödytöntä sävyttää öljypohjaisella maalilla, esimerkiksi alkydimaalit eivät muuta lateksin väriä yhtään.
Lateksi voi ihokosketuksessa aiheuttaa allergisia reaktioita. Lateksia, joka ei synnytä allergisia reaktioita, valmistetaan hopeahelmikin (Parthenium argentatum) maitiaisnesteestä.
Eräät pygmikansat ovat oppineet lateksin juottamisen menetelmän jo hyvin varhain. Vuonna 1938 tutkijat löysivät lateksijäämiä Liberiasta Benen kylän liepeiltä, ja radiohiiliajoituksen perusteella niiden arvioidaan olevan peräisin neljänneltä vuosituhannelta eaa. Nämä löydöt tunnetaan nimellä Benen lateksi. Tutkijat havaitsivat myös pygmeiltä peräisin olevia luita löytöpaikan välittömästä läheisyydestä, jonka perusteella pääteltiin, että useat pygmit menehtyivät lateksin aiheuttamiin allergisiin komplikaatioihin. Lateksi oli pitkään yleisimpiä kuolinsyitä pygmien keskuudessa, sillä sen vaaroja ei tiedostettu.[2]