Nykyään Lattia- ja kattofunktio on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Lattia- ja kattofunktio on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut keskustelun kohteena eri piireissä. Vuosien varrella Lattia- ja kattofunktio on osoittautunut merkitykselliseksi useilla aloilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Kun jatkamme Lattia- ja kattofunktio:n tutkimista ja analysointia, on välttämätöntä ymmärtää sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme ja ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa perehdymme Lattia- ja kattofunktio:n merkitykseen ja sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnan eri näkökulmiin.
Lattia- ja kattofunktio ovat kaksi matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä käytettävää funktiota, jotka muuntavat mielivaltaisen reaaliluvun kokonaisluvuksi.[1]
Nimet "katto" (ceiling) ja "lattia" (floor) sekä vakiintuneet merkintätavat esitti ensimmäisenä Kenneth E. Iverson vuonna 1962. [2]
Lattiafunktio reaaliluvusta x, joka merkitään tai floor(x), palauttaa suurimman kokonaisluvun, joka on pienempi tai yhtäsuuri kuin x. Siis kaikille reaaliluvuille x pätee:
Esimerkiksi floor(2.9) = 2, floor(−2) = −2 ja floor(−2.3) = −3.
Positiivisilla luvuilla x funktiota floor(x) voidaan kutsua myös x:n kokonaislukuosaksi. Funktio (myös x mod 1) on x:n desimaaliosa.
Kattofunktio, jota merkitään tai ceil(x), palauttaa pienimmän kokonaisluvun, joka on suurempi tai yhtäsuuri kuin x. Siis kaikille reaaliluvuille x pätee:
Esimerkiksi ceil(2,3) = 3, ceil(2) = 2 ja ceil(−2.3) = −2.