Tässä artikkelissa tutkimme Lauri Aho:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Lauri Aho:llä on rikas ja monipuolinen historia, ja sillä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskuntiemme ja kulttuuriemme muodostumisessa. Lauri Aho on osoittautunut tutkimisen ja pohdinnan arvoiseksi aiheeksi muinaisista juuristaan nykypäivän merkityksellisyyteen. Näillä sivuilla tutkimme sen monia puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla, mikä tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Lauri Aho:stä.
Lauri Aho | |
---|---|
![]() |
|
Helsingin kaupunginjohtaja | |
Edeltäjä | Eero Rydman |
Seuraaja | Teuvo Aura |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. heinäkuuta 1901 Pyhäjärvi Ul |
Kuollut | 31. joulukuuta 1985 (84 vuotta) Helsinki |
Arvonimi | ylipormestari (1960) |
Tiedot | |
Puolue | Kokoomus |
|
Lauri Emil Aho (vuoteen 1906 Finér; 18. heinäkuuta 1901 Pyhäjärvi Ul – 31. joulukuuta 1985 Helsinki[1]) oli ylipormestari ja Helsingin kaupunginjohtaja. Puoluetaustaltaan hän oli kokoomuslainen. Lauri Aho toimi Helsingin kaupunginjohtajana vuosina 1956–1968 kahdentoista vuoden ajan. Tätä ennen hän toimi sanomalehti Uuden Suomen päätoimittajana.
Lauri Aho oli koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän työskenteli Gummerus Oy:n kirjallisena johtajana vuosina 1931–1934, Uuden Suomen päätoimittajan apulaisena vuosina 1934–1937 ja päätoimittajana vuosina 1940–1956. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1946–1956, valtuuston puheenjohtaja vuosina 1953–1956 ja kaupunginhallituksen jäsen 1946–1952.[2]
Lauri Ahon vanhin poika oli toimitusjohtaja Matti L. Aho.
![]() |
Edeltäjä: Eero Rydman |
Helsingin kaupunginjohtaja 1956–1968 |
Seuraaja: Teuvo Aura |