Lauri Jauhiainen

Tässä artikkelissa tutkimme Lauri Jauhiainen:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Lauri Jauhiainen on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen merkityksestä eri aloilla. Kautta historian Lauri Jauhiainen on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden muokkaamisessa politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä mielessä on olennaista tarkastella perusteellisesti roolia, joka Lauri Jauhiainen:llä on ollut ja on edelleen yhteiskunnassa, sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Lauri Jauhiainen:n ulottuvuutta ja vaikutusta nykymaailmassa sekä sen tulevaisuuden potentiaalisia näkymiä ja haasteita.

Lauri Kustaa Jauhiainen (13. heinäkuuta 1925[1] Pielavesi – 14. lokakuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja elokuvakäsikirjoittaja.

Jauhiainen on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[2]

Sanoittaja ja säveltäjä

Jauhiaisen sanoittamia kappaleita ovat muun muassa Toivo Kärjen säveltämät ja Henry Theelin laulamat "Marja-Leena", "Kuin lapsena ennen" ja "Ei erossa yhtään iltaa" (1949) [3] , Olavi Virran ”Punatukkaiselle tytölleni” (Virran sävellys 1952), Tapio Rautavaaran "Vanhan jermun purnaus" (Kärjen sävellys 1966) [4], Erkki Junkkarisen ”Ruusuja hopeamaljassa” (yhdessä Dagmar Parmas-Saarnion kanssa) ja Esa Pakarisen "Meiltähän tämä käy" (Kärjen sävellys 1973) [5]. Jauhiainen oli Toivo Kärjen ylivoimaisesti pitkäaikaisin sanoittaja, teki tälle yli 40 levytettyä tekstiä vuosina 1948-1990 [3]. Jauhiainen teki myös musiikkia kuoroille, hengellistä musiikkia ja elokuvamusiikkia (Kaksi hauskaa vekkulia, 1952).

Elokuvakäsikirjoittaja

Jauhiainen ansioitui myös Matti Kassilan elokuvien Meiltähän tämä käy (1973) ja Natalia (1979) yhtenä käsikirjoittajana. Yhdessä Olavi Karun kanssa hän laati käsikirjoitukset Åke Lindmanin ensimmäisiin kuuluviin elokuviin Kertokaa se hänelle... (1961), Kun tuomi kukkii (1962) ja Jengi (1963).

Päätyö ja salanimet

Jauhiaisen päätyö oli Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, jonka palveluksessa hän oli konehoitajana ja tiedottajana 37 vuotta, kunnes jäi vuonna 1988 eläkkeelle. Jauhiainen käytti myös salanimiä Jauhis, K. Laurick, L. Peltonen, Poika Peltonen ja Tarmo Ponsi.[6]

Elokuvakäsikirjoituksia

  • Lumikki ja 7 jätkää, käsikirjoittajana yhdessä elokuvan ohjaajan Ville Salmisen kanssa. Fennada-Filmi Oy 1953.
  • Kertokaa se hänelle, käsikirjoittajana yhdessä Olavi Karun kanssa, ohjaus Åke Lindman. Oy Suomen Filmiteollisuus 1961.
  • Kun tuomi kukkii, käsikirjoittajana yhdessä Olavi Karun kanssa, ohjaus Åke Lindman. Oy Suomen Filmiteollisuus 1962.
  • Jengi (Ota minut nuorena), käsikirjoittajana yhdessä Olavi Karun kanssa, ohjaus Åke Lindman. Oy Suomen Filmiteollisuus 1963. Oy Suomen Filmiteollisuus.
  • Meiltähän tämä käy, käsikirjoittajana yhdessä elokuvan ohjaajan Matti Kassilan kanssa. Fennada-Filmi Oy 1973.
  • Natalia ; käsikirjoittajana yhdessä Meri Kurenniemen, Olli Soinion ja elokuvan ohjaajan Matti Kassilan kanssa. Ohjaus Matti Kassila. CineArt Oy 1979.

Näytelmiä

  • Natalia : musiikkinäytelmä. 1998
  • Senkin tohelo : musiikkinäytelmä. 1999
  • Kotirintama kestää. 2000
  • Punatukkaiselle tytölleni : musiikkinäytelmä. 2001
  • Kymenrannan lapset : musiikkinäytelmä. 2003[7]

Muuta tuotantoa

  • Kun isä lähti sotaan : nuorisoromaani. Otava 1962
  • Ruusuja hopeamaljassa : Erkki Junkkarisen elämäntarina. Fazer, Helsinki 1977
  • Kotiseutuni. Lauri Jauhiaisen sävelmiä ja sanoituksia. Scandia Kustannus oy, Helsinki 1980
  • Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Fazer, Helsinki 1985

Lähteet

  1. ↑ Toimintakertomus vuodelta 2000 Elvis RY. Arkistoitu 12.5.2006. Viitattu 24.12.2009.
  2. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Lauri Kustaa Jauhiainen) Hautahaku.fi. Viitattu 9.10.2024.
  3. ↑ a b Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 203,225. Tampere: Mediapinta, 2015.
  4. ↑ Kärki 2015, s. 564,587
  5. ↑ Kärki 2025, s. 687
  6. ↑ Lauri Jauhiainen oli monitaitoinen kynämies, Elvis säveltäjät ja sanoittajat (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Näytelmät.fi : Lauri Jauhiainen

Aiheesta muualla