Lauri Leppänen (opettaja)

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Lauri Leppänen (opettaja):een liittyvää. Lauri Leppänen (opettaja) on ollut monien kiinnostava aihe alkuperästään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Lauri Leppänen (opettaja) on ollut tärkeä rooli eri alueilla kulttuurista tieteeseen. Kun tiedät enemmän Lauri Leppänen (opettaja):stä, ymmärrämme paremmin sen vaikutusta ympäristöömme ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen merkitystä tänään ja kuinka se on edelleen keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla. Lue eteenpäin saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Lauri Leppänen (opettaja):stä.

Lauri Leppänen (6. maaliskuuta 1923 Kauhajoki – 22. heinäkuuta 2015 Vantaa) oli suomalainen opettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.[1]

Pohjalainen Leppänen muutti opettajaksi valmistuttuaan 1949 Helsingin maalaiskuntaan ja ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli yksi kunnan kotiseutuyhdistyksen, myöhemmin Vantaa-Seura, perustajia ja toimi alkuaikoina sen sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän perusti kotiseutujulkaisun Helsingin pitäjä ja oli Vantaan historiatoimikunnan puheenjohtaja.[1]

1950-luvun alussa kouluhallitus lisäsi kotiseutuopetuksen merkitystä ympäristötiedon oppiaineessa. Leppänen ja hänen opettajakollegansa Viljo Holopainen saivat kotiseutuoppimateriaalien luomisen tehtäväkseen. Miehet kiersivät Vantaata pyörillä, valokuvaten sen maisemia. Erityisesti Leppänen kuvasi maalaismaisemia, peltoja, puita ja arkisia asioita. Kuvista syntyivät monet oppikirjat ja lukemistot. Lisäksi Leppänen oli mukana toteuttamassa kunnan ensimmäistä, vuonna 1964 valmistunutta kotiseutufilmiä Vantaanjoen pitäjä. Kuvaaminen oli Leppäselle paitsi harrastus, myös tavoitteellista ja vakavaa kotiseututyötä. Leppänen koki, että kotiseututyö ja valokuvaaminen auttoi juurtumaan kotiseutuun.

Vantaan kotiseututyön isäksi nimetty Leppänen oli aikaansa edellä vaatien mm. ympäristönsuojelun lisäämistäja historiallisen Helsingin pitäjän kirkonkylän rakennusten suojelua ja pelastamista. Hänelle merkityksellisintä oli läpi vuosikymmenien epäpoliittinen kotiseututyö, jolla pidettiin omasta kulmakunnasta huolta.

Leppäsen valokuvista koottiin vuonna 2018 Vantaan kaupunginmuseoon näyttely #ThrowbackVantaa - Kuvia kotiseudusta ennen ja nyt. Näyttely koostui 33 Leppäsen ja Holopaisen ottamasta kuvasta ja vuonna 2017 otetusta kuvaparista samalta sijainnilta. Lisäksi näyttelyssä oli muitakin Leppäsen kuvia. Yhteensä Vantaan kaupunginmuseolla on 1500 kuvan kokoelma Leppäseltä.

Julkaisuja

  • Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos 1866–1966, toim. Lauri Leppänen. Helsingin maalaiskunta, 1966
  • Helsingin maalaiskunta, teksti: Lauri Leppänen, WSOY, 1968
  • Helsingin maalaiskunta – Vantaanjoen vauras pitäjä, Lauri Leppänen, Viljo Holopainen. Otava, 1961 3., uud. p. 1970
  • Helsingin pitäjän historia 2–3; toimitustyö: Historiatoimikunnan työryhmä: Lauri Leppänen ym., Vantaan kaupunki, 1990–1991
  • Kotiseutuni Vantaa 1–2, Otava 1983, 1990
  • Rynnäkkötykit isänmaamme puolustajina : 1. Ryn.Tyk.K:n vaiheita jatkosodassa, Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys, 2000

Lähteet

  1. ↑ a b Jukka Hako: Lauri Leppänen Muistot. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.9.2015. Viitattu 31.8.2015.