Tässä artikkelissa tutkimme Lauri Ruohola:n kiehtovaa historiaa ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Lauri Ruohola on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla vaatimattomasta alustastaan nykypäivän merkitykseen. Ajan mittaan Lauri Ruohola on ollut kiihkeän keskustelun kohteena ja se on inspiroinut lukemattomia tutkimuksia osoittaen sen tärkeyden niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, politiikka ja monet muut. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Lauri Ruohola on kehittynyt vuosien varrella ja miten se edelleen muokkaa ympäröivää maailmaa.
Lauri Vilhelm Ruohola (27. helmikuuta 1899 Helsinki – 5. kesäkuuta 1976 Tampere)[1] oli suomalainen pesäpalloilija, joka edusti Helsingin Pallo-Tovereita.
SM-loppuottelussa Ruohola esiintyi kaksi kertaa saaden kummallakin kerralla tyytyä hopeaan. Suojeluskuntajärjestön mestaruutta hän oli voittamassa 1924. Aktiiviuransa jälkeen hän jatkoi tuomarina jakaen oikeutta mm. Itä–Länsi-ottelussa 1933. 1930-luvun lopulla hänet tunnettiin myös M-luokan keilaajana.
Ruoholalle on myönnetty Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki numero 24 ja Suomen Urheilun hopeinen ansioristi.
Lauri Ruohola perusti vuonna 1930 oman hedelmä- ja siirtomaatavaraliikkeen. Työhönsä liittyen hän on toiminut Tampereen seudun Yksityisyrittäjien hallituksessa, Yksitysyrittäjien Liiton valtuuskunnassa, Tampereen Kauppakamarin ja Kauppaseuran johtokunnassa.[4]