Tämä artikkeli käsittelee aihetta Lauritsalan kirkko, joka on tullut viime vuosina merkityksellisemmäksi useilla alueilla. Ilmestymisestään lähtien Lauritsalan kirkko on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt kiistaa ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Seuraavilla linjoilla tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Lauritsalan kirkko:een sekä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tavoitteena on valaista tätä aihetta ja edistää Lauritsalan kirkko:n ymmärtämistä ja pohdintaa.
Lauritsalan kirkko | |
---|---|
![]() Lauritsalan kirkko syksyllä 2008. |
|
Sijainti | Lappeenranta |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Lauritsalan seurakunta |
Rakentamisvuosi | valm. 1969 |
Suunnittelija | Toivo Korhonen ja Jaakko Laapotti |
Materiaali | betoni |
Istumapaikkoja | 670 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Lauritsalan kirkko on Lappeenrannassa, Lauritsalan kaupunginosassa sijaitseva kirkko. Se on valmistunut vuonna 1969, kaksi vuotta sen jälkeen kun Lauritsalan kauppala liitettiin Lappeenrantaan.
Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Toivo Korhonen ja Jaakko Laapotti. He voittivat arkkitehtikilpailun ehdotuksellaan ”Taivaan valo”. Arkkitehtuuriltaan modernin kirkon pohjamuoto on suorakulmainen kolmio. Maalaamaton betonikatto on tehty liukuvalumenetelmällä. Katossa on suuri lasikate. Alttariseinän ikkunat ulottuvat kirkon ”torniin” saakka. Valo tulvii kirkkoon päätyseinän ja katon ikkunoiden kautta.[1]
Kirkkosalin katossa riippuu lappeenrantalaisen venepuusepän Juha Niemisen rakentama keluvene. Veneen nimi on ”Totuus” ja se ripustettiin kirkkoon lappeenrantalaisen puunjalostusteollisuuden kunniaksi.
Lauritsalan kirkon kastetaulu on paikallisen taiteilijan Kira Pesosen tekemä. Taulun suunnitteli ja ideoi seurakunta.[2]
Kirkko on 47 metriä korkea ja sen salissa on istumapaikat 670 henkilölle.
Museovirasto on määritellyt Lauritsalan kirkon ja seurakuntakeskuksen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[3]
Kirkon edustan lähellä olevassa puistikossa on Kauko Räsäsen veistos Enkeli vuodelta 1960.