Nykyisessä kontekstissa Lehmänkauppa:stä on tullut relevantti aihe, joka kiinnostaa suuresti laajaa yleisöä. Lehmänkauppa on kiinnittänyt eri ikäisten, kulttuurien ja ammattien ihmisten huomion yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ammatillisen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lehmänkauppa:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen asemaan. Analysoimme sen tärkeyttä, vaikutuksia ja sitä, kuinka se on muokannut tai tulee jatkossakin muokkaamaan ympärillämme olevaa maailmaa. Huolimatta aiemmasta tiedostasi Lehmänkauppa:stä, tämä artikkeli antaa sinulle arvokasta tietoa ja kehottaa sinua pohtimaan sen merkitystä elämässäsi.
Lehmänkauppa on sävyltään halveksiva kuvaannollinen ilmaus, jolla tarkoitetaan vastapalveluksiin perustuvaa poliittista vaihtokauppaa[1]. Sanan käyttö politiikassa liittyy usein tilanteisiin, joissa puolueiden on hankittava omille hankkeilleen muilta tukea saadakseen niiden taakse välttämättömän enemmistön. Tämä edellyttää yleensä muille mieluisien hankkeiden tukemista vastapalveluksena. Monesti sanalla on lievästi tuomitseva sävy, ja lehmänkaupoilla voidaan viitata myös periaatteista tinkimiseen. Sana viittaa vertauskuvallisesti kaupantekoon lehmillä.
Tavallisimpia tapoja lehmänkaupan tekemiseen on joidenkin päättäjien äänestyskäyttäytymisen ”ostaminen” antamalla tiettyjä lupauksia, esimerkiksi virkapaikoista, ennen ratkaisevaa äänestystä.lähde?
Ruotsissa sosiaalidemokraattien ja talonpoikaisliiton hallitusyhteistyön käynnistymistä keväällä 1933 kutsuttiin lehmänkaupaksi (ruots. kohandeln).[2]