Lelang

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Lelang, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Lelang on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Lelang:llä on ollut keskeinen rooli eri tieteenalojen kehityksessä ja se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ihmisen kehityksessä. Siksi on tärkeää syventyä sen olennaisimpiin näkökohtiin, analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tutkia sen tutkimuksesta nousevia tulevaisuudennäkymiä. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Lelang:stä, auttaa ymmärtämään ja pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.

Neljä alkuperäistä Han-dynastian sotilasläänitystä Korean niemimaalla.

Lelang oli Kiinan Han-dynastian aikainen sotilasläänitys Korean niemimaan pohjoisosassa. Lelang oli pitkään kiinalaisen kulttuurin tukialue Korean niemimaalla, joskin varsinaiset kiinalaiset lienevät muodostaneen alueen väestön vähemmistön. Lelang heikkeni Han-dynastian heikkenemisen myötä ja kiinalaisvalta alueella lienee kukistunut vuoteen 300 jaa. mennessä. Esimerkiksi kiinan kielellä oli sivistyskielen asema Koreassa kuitenkin vielä pitkään Lelangin luhistumisen jälkeenkin.

Historia

Suitsukkeiden polttamiseen käytetty esine Lelangin ajoilta.

Kiinalainen vaikutus alkoi ulottua Korean niemimaalle Kiinan pohjoisosissa vaikuttaneen noin 1000 vuotta ennen ajanlaskun alkua perustetun Yan-valtion kaudella. Yan-valtion alueet päätyivät ensin Qin-dynastian (221–206 eaa.) ja sittemmin Han-dynastian (206 eaa. – 220 jaa.) haltuun. Han-dynastian kannalta Korea oli merkittävä alue useista syistä. Dynastia vahvisti otettaan pohjoisista rajoistaan, joita uhkasivat etenkin Mantšurian kansat. Alueelta pystyttiin myös muodostamaan kauppayhteyksiä Koreaan ja Japanin. Kolmanneksi alueelle oli muodostunut kiinalainen yläluokka, jonka etuja kiinalaiset dynastiat pyrkivät valvomaan. Korean niemimaalle perustettiin alun perin neljä sotilasläänitystä (jun), joista Lelang oli yksi. Kolme muuta olivat Xuantu, Lintun ja Chenfan. Lelang käsitti aluksi alueen Jalujoen pohjoispuolella. Myöhemmin siihen liitettiin alueita myös muita alueita hankalasti hallittavina pidetyistä Lintunin ja Chenfanin läänityksistä. Xuantun alue keskittyi puolestaan ajan myötä Korean niemimaan ulkopuolelle.[1]

Lelang kukoisti suurin piirtein vuosisadan verran. Lopulta alueella alkoivat vaikuttaa Han-dynastian sisäiset ristiriidat. Han-dynastian sekasorron kausi tunnetaan kapinallisen Wang Manin perustaman Xin-dynastian (9–23 jaa.) aikana. Itse Han-dynastia jakautui läntiseen ja itäiseen Han-dyanstiaan. Lelangin valtataistelujen myötä läntisen Han-dyastian ote Korean niemimaalla rajooittui Lelangin ydinalueeseen Korean luoteisosassa. Han-dynastian kukistuttua lelangissa pitivät valtaa useat eri kiinalaiset sotaherrat Wei- ja Jin-dynastiasta. Samaan aikaan Korean niemimaalle syntyi muita uusia valtakeskuksia, jotka alkoivat uhata kiinalaisen Lelangin asemaa. Kiinalaisvalta lelangissa lienee päättynyt vuoteen 300 jaa. mennessä. Sen tilalle nousi lopulta Goguryeon valtio. Lelangin luhistuttua sen kiinalainen väestö joko palasi Kiinaan, tai sulautui muuhun väestöön.[1]

Kulttuuri

Kuvitusta Lelangin aikaisen laatikon koristelussa.

Suurin osa Lelangin väestöstä lienee edustanut ei-kiinalaista väestönosaa. Alueella lienee kuitenkin asunut myös huomattava määrä han-kiinalaista väestöä. Kiinalainen virkamiehistö vastasi esimerkiksi veronkannosta ja kaupasta Koreassa ja japanissa. Suuri osa kiinalaisista lienee asunut Lelangin pääkaupungissa Joseonissa, eli kiinalaisittain Chaoxianissa. Kaupungin arkeologisissa tutkimuksissa on sittemmin löydetty runsaasti esimerkiksi kiinalaista esineistöä ja rakennuskantaa.[1]

Kiinan kielestä tuli Lelangin kaudella Korean sivistyksen kieli. Kielen vaikutuskesta saapui myös kiinalaisen kulttuurin piirteitä, kuten yhteiskuntafilosofiaa ja aineellisen kulttuurin yksityiskohtia.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 85-88. Gaudeamus Helsinki University Press, 2000. ISBN 978-951-662-797-0