Lennart Jaala

Nykymaailmassa Lennart Jaala on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Lennart Jaala:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta yhteiskunnallisen vaikutuksensa, tieteenalan merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kun keskustelut Lennart Jaala:stä jatkuvat, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen merkitys ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Lennart Jaala:n eri puolia ja analysoimme sen roolia nykymaailmassa. Uppoudumme Lennart Jaala:n kiehtovaan universumiin sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyhetkeen ja löydämme kaiken, mitä tällä teemalla on tarjota.

Lennart Jaala
Jaala 1960-luvulla.
Jaala 1960-luvulla.
Henkilötiedot
Muut nimet Isak Lennart Jaala [1]
Syntynyt3. helmikuuta 1930
Viipuri
Kuollut30. heinäkuuta 2012 (82 vuotta)
Kansalaisuus  Suomi
Muut tiedot
Lempinimet Lenni
Aktiivisena
  • 1950–1959 (pelaajana)
Järjestö Suomen Jääkiekkoliitto
Kansainvälinen Veteraanijääkiekkoliitto (COHA)
Tampereen Allianssi
Tampereen Jääkiekkotuomarit ry
Tampereen Ilves

Lennart "Lenni" Jaala (3. helmikuuta 1930 Viipuri – 30. heinäkuuta 2012[1][2]) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja erotuomari. Jaala aloitti Lukon riveissä ja siirtyi sieltä Ilvekseen, jossa hän voitti 1950-luvulla kaksi Suomen-mestaruutta. Erotuomarina Jaala tuomitsi vuosina 1960–1970 sarjapelien lisäksi maaotteluita ja kahdet MM-kisat. Aktiiviuransa jälkeen Jaala tuomaroi vielä kansainvälisiä veteraaniotteluja. Jaala toimi muun muassa Suomen Jääkiekkoliiton erotuomareiden pääkouluttajana Pentti Isotalon kanssa. Jaalalle myönnettiin erotuomarien kultainen ansiomerkki.

Ura

Jaala aloitti jääkiekkoilun vuonna 1944 Tampereen seurakunnan kerhopojissa siirtyen 1948 Lukkoon, missä voitti neljä SVUL:n satakunnan piirin mestaruutta. SM-sarjassa hän edusti Lukkoa aikana 1950–1952, jonka jälkeen siirtyi Ilvekseen. Hän pelasi Ilveksessä vuoteen 1959 ja voitti kaksi Suomen-mestaruutta sekä yhden Suomen Cupin.[3][4]

Erotuomareita marssimassa Hakametsän hallin peruskiven muuraustilaisuuteen Hämeenkadulla vuonna 1964. Pentti Isotalo kantamassa lippua, Lennart Jaala vasemmalla hänen vieressään.

Pelaajanuransa jälkeen Jaala toimi erotuomarina vuoteen 1970. Aktiiviurallaan Jaala tuomitsi 109 SM-sarjaottelua, yhdeksän maaottelua sekä Tampereen MM-kisat 1965 ja vuoden 1966 MM-kisat Ljubljanassa.[3][5] Jaala oli Matti Lahtisen kanssa tuomarina kohutussa ottelussa, missä Ulf Sterner löi mailalla Timo Ahlqvistia päähän.[6]

Yhdessä entisten pelikavereidensa Pentti Isotalon ja Räshid Hakimsanin kanssa Jaala oli Tampereen Jääkiekkotuomarit ry:n jäsen. 1970-luvulla Jaala toimi Suomen Jääkiekkoliiton erotuomarien pääkouluttajana ja kuului liiton erotuomarivaliokuntaan. Jaalalle myönnettiin liiton 50-vuotismuistomitali sekä kultainen erotuomarin ansiomerkki. Jaala oli myös Kansainvälisen Veteraanijääkiekkoliiton (COHA) jäsen. Hän tuomitsi veteraanien MM-kisoja Tokion vuoden 1979 kisoista alkaen yhdessä Juhani Räsäsen kanssa. Jaala kuului Ilveksen johtokuntaan ja oli seuran toiminnanjohtajana. Jaala oli mukana perustamassa Tampereen Allianssia.[3][5][7][8][9][10][11]

Tilastot

Pelipaikka Hyökkääjä
Maila Left
Pelinumerot #7 / #8 / #10
Pelikaudet 1950–1959
Kulta – hopea – pronssi 2 – 0 – 0
Erotuomarikaudet 1960–1970
Tuomitut ottelut 109 SM-, 9 maaottelua,

kahdet MM-kisat


Kausi Sarja Seura O M S P R
1950–1951 SM-sarja Lukko 8 2 2 4 0
1951–1952 SM-sarja Lukko 4 2 0 2 0
1952–1953 SM-sarja Ilves 10 7 1 8 0
1953–1954 SM-sarja Ilves 6 0 0 0 0
1955–1956 SM-sarja Ilves 10 3 1 4 4
1956–1957 SM-sarja Ilves 10 3 0 3 2
1957–1958 SM-sarja Ilves 11 1 11 12 2
1958–1959 SM-sarja Ilves 11 0 0 0 2
YHT. 70 18 15 33 10
  • Kaksi Suomen-mestaruutta (Ilves; 1957, 1958)
  • Suomen Cup -mestaruus (1958, Ilves)
  • Suomen Jääkiekkoliiton erotuomarin kultainen ansiomerkki (1974) ja 50-vuotisjuhlamitali (1979)

Lähteet

  • Suikki, Reijo (päätoim.): Jääkiekkokirja 2005–2006. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005. ISBN 952-469-357-7
  • Forss, Risto, ym.: Suuri Jääkiekkoteos 1. Scandia-Kirjat Oy, 1979. ISBN 951-9466-14-2

Viitteet

  1. ↑ a b Siukonen, Markku & Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 2013, s. 333. (Koko nimi + synt- ja kuolin pvm) Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-735-2
  2. ↑ Hannu Soro: Tampereen Jääkiekkotuomarit Ry 50 vuotta (s. 71 - Lempinimi)
  3. ↑ a b c Urheilumme Kasvot Osa 3: Palloilu, s. 380. Jyväskylä: Scandia Kirjat, 1973.
  4. ↑ Ilves Historia - Kausitilastot ilveshistoria.com.
  5. ↑ a b Antero Raevuori, Aarne Honkavaara: Pelimiehiä, tulisieluja – Tampereen Ilves 50 vuotta, s. 151. Ilves ry, 1981. ISBN 951-99 323-7-2.
  6. ↑ Tampereen allianssi rökitti tappelevan tähti-Röglen 8-2! Helsingin Sanomat, 16.10.1965, s. 22. HS Aikakone (tilaajille).
  7. ↑ Aarne Honkavaara - Jääkiekkokirjat jaakiekkomuseo.fi. Arkistoitu 25.1.2023. Viitattu 16.1.2022.
  8. ↑ Hannu Soro: Tampereen Jääkiekkotuomarit Ry 50 vuotta (s. 26, 28, 30)
  9. ↑ Pelimiehiä, tulisieluja (s. 150)
  10. ↑ Suomen Jääkiekkotuomareiden Liiton synty sjtl.fi.
  11. ↑ Kaukalon Leijonat: Suomalaista jääkiekkoa 60 vuotta. Vantaa: US-mediat. (s. 184-185)