Leo I

Tässä artikkelissa tutkimme Leo I:n kiehtovaa historiaa ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Leo I:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja paljon muuta. Seuraavilla sivuilla tutkimme yksityiskohtaisesti, miten Leo I on kehittynyt ajan myötä, sen vaikutus eri alueilla ja miten se edelleen muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme._ Valmistaudu uppoutumaan matkaan ajan halki ja huomaamaan kestävän vaikutuksen Leo I.

Tämä artikkeli käsittelee Itä-Rooman keisaria, muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Leo I
Leo I:n rintakuva noin vuodelta 470
Bysantin keisari
Valtakausi 7. helmikuuta 454 – 18. tammikuuta 474
Edeltäjä Marcianus
Seuraaja Leo II
Syntynyt 401
Traakia
Kuollut 18. tammikuuta 474
Konstantinopoli
Puoliso Verina
Lapset Ariadne
Leontia
Suku Leonid

Leo I eli Flavius Valerius Leo Augustus (401–18. tammikuuta 474) oli Itä-Rooman keisari 457–474.

Leo kruunattiin keisariksi 7. helmikuuta 457. Se oli ensimmäinen kerta, jolloin Konstantinopolin patriarkka oli mukana kruunajaisissa. Leon valitsi keisariksi armeijan komentaja Aspar, joka aluksi piti Leoa nukkehallitsijanaan. Leo onnistui kuitenkin päästä eroon Asparista, kun hän liittoutui isaurialaisten kanssa. Aspar syrjäytettiin ja murhattiin vuonna 471.[1]

Leon tytär Ariadne meni naimisiin isaurialaisten johtajan Tarasicodissan kanssa, josta myöhemmin tuli keisari Zenon vuonna 474.

Leon aikana hunnit ja gootit hyökkäsivät useita kertoja Balkanille, mutteivät pystyneet valtaamaan Konstantinopolia Theodosius II:n rakennuttamien muurien takia. Vuonna 467 Leo nimitti Anthemiuksen Länsi-Rooman keisariksi.

Vuonna 468 hän lähetti retkikunnan vandaaleja vastaan, mutta se kukistui Leon langon Basiliscuksen takia.[1]

Leo I:n kuva soliduksessa

Lähteet

  1. ↑ a b Leo I Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.3.2014.


Edeltäjä:
Marcianus 		Bysantin keisari Seuraaja:
Leo II