Leopold Kronecker

Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti aihetta Leopold Kronecker, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Leopold Kronecker on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelemme Leopold Kronecker:n eri näkökulmia sekä sen merkitystä historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Lisäksi tarkastelemme tiettyjä näkökohtia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin Leopold Kronecker:n tärkeyttä tänään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Leopold Kronecker:n universumin läpi!

Leopold Kronecker (7. joulukuuta 1823 Liegnitz, Preussi – 29. joulukuuta 1891 Berliini, Saksa)[1] oli preussinjuutalainen matemaatikko.[2]

Kronecker opiskeli Berliinin yliopistossa. Häntä opettivat muun muassa Ernst Kummer ja Peter Gustav Dirichlet. Opinnäytteensä hän suoritti lukuteorian alalla. Tutkinnon jälkeen Kronecker omistautui kahdeksaksi vuodeksi liike-elämälle, mutta palasi Berliiniin nykyisen Humboldt-yliopiston professuuriin laajennettuaan Evariste Galois'n yhtälöteoriaa.

Kroneckerin tunnettu motto oli, että algebran ja matemaattisen analyysin on perustuttava kokonaislukuihin. E. T. Bell väittää hänen todenneen, että Jumala on luonut kokonaisluvut, kaikki muu on ihmisen keksintöä.[3].

Kroneckerin merkittäviä saavutuksia ovat muun muassa Kroneckerin symboli (a|n) , joka on Jacobin symbolin yleistys sekä muun muassa Kroneckerin lemma. Hänen mukaansa on saanut nimensä myös Kroneckerin delta, joka saa arvon 0 tai 1 riippuen siitä, ovatko siihen liitetyt luvut yhtäsuuret vai eivät. Sen sijaan klassinen Kroneckerin rajavakio s, joka esiintyy muun muassa Dedekindin eetafunktiossa, ei ole hänen tuotostaan.

Lähteet

  1. ↑ Leopold Kronecker
  2. ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 795–797. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6
  3. ↑ Eric Temple Bell, 1986. Men of Mathematics, Simon and Schuster, New York.

Kirjallisuutta

  • Harold Edwards An appreciation of Kronecker, Mathematical Intelligencer 1987, Nr.1