Liao-dynastia
Liao-dynastia:n ongelma on erittäin ajankohtainen ongelma nykyään, koska se vaikuttaa monenlaisiin ihmisiin eri yhteyksissä. Kautta historian Liao-dynastia on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tästä syystä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Liao-dynastia:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, jotta sen vaikutukset ymmärretään täysin ja mahdollisia ratkaisuja löydetään. Tässä artikkelissa käsittelemme Liao-dynastia:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamme kattavan ja kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Liao-dynastia (遼朝 ) hallitsi osaa Pohjois-Kiinasta 916–1125. Sitä kutsutaan myös kitaanidynastiaksi (tai khitaani) – Liao-nimi dynastialle annettiin vasta 947. Dynastian perusti Yelü (耶律 )-perhe kitaaniheimosta Tang-dynastian loppuvaiheissa 907, aikakausinimen sille antoi Yelü A Bao Ji vuonna 916.
Jin-dynastia löi sen vuonna 1125, joskin Yelü Da Shin (耶律大石 yē lǜ dà shí) johdolla perustettiin vielä Läntinen Liao-dynastia 1125–1220, joka tunnetaan myös nimellä Karakitain valtakunta. Se säilyi aina Tšingis-kaanin mongoliratsuväen tuloon.
Dynastian nousu ja tuho
Liao-dynastia teki valloitussotia yksinkertaisten iskujen sijaan. Vuonna 946 he valloittivat Song-dynastian pääkaupunki Kaifengin (Bian) ja jatkoivat hyökkäyksiä Song-joukkoja vastaan. Kyllästyttyään jatkuviin taisteluihin paimentolaisia vastaan, Kiinan hallitus (siis Song-dynastia) tarjosi rauhansopimusta rajojen rauhoittamiseksi vuonna 1005. Tämän saadakseen heidän oli kuitenkin maksettava valtavia tribuuttilahjoja pohjoisen paimentolaisjohtajille. Pidemmän päälle nämä korkeat kustannukset osoittautuivat kannattaviksi, sillä Liao-dynastian hallitsijat saivat leppoisat olot kiinalaisten heille takaamilla tuloilla. He tottuivat nopeasti kiinalaiseen elämäntapaan, arvostivat kehittynyttä hallintojärjestelmää ja ryhtyivät maatalous- ja teollisuustuotantoon.
Liao-kitaanit kiinalaistuivat, ja tämä taloudellisten ja sosiaalisten arvojen muutos hävitti heidän sotaintonsa. Jo 900-luvulla he kehittivät oman kirjoitusjärjestelmänsä, joka ideoitiin kiinan kirjoitusjärjestelmän pohjalta, tosin se ei oikein soveltunut kitaanin kaltaiseen agglutinoivaan kieleen.
Vuonna 1120 Song-dynastian hallitus muodosti liittouman Mantšurian |Jin-keisarikunnan kanssa hyökätäkseen Liao-valtakuntaa vastaan. Sisäisten riitojen heikentämä Liao-hallinto kärsi tappion Jin-dynastian hyökkäyksissä ja vetäytyi länteen, missä uusi Läntisen Liaon kuningaskunta perustettiin (turkiksi: Karakitan - "Musta kitaani"; kiinaksi: Hei Han 黑汗). He ottivat mukaansa kiinalaiset tavat, ja koska heissä oli huomattava määrä nestorianisteja, heistä on lähtöisin tarina Sisä-Aasian pappi-kuningas Johanneksesta. Mongolit valloittivat läntisen Liaon vuonna 1218.
Hallitsijat
| Temppelinimet (Miào Hào 廟號) | Kuolemanjälkeiset nimet (Shi Hao 諡號) | Syntymänimet | Hallitsijakaudet | Aikakausinimet (Nian Hao 年號) ja niiden vuodet |
|---|---|---|---|---|
| Käytännössä tämän dynastian hallitsijoista käytetään temppelinimeä, jonka eteen lisätään dynastian nimi "Liao", poikkeuksena dynastian viimeinen hallitsija Liao Tian Zuo Di. | ||||
| Taizu (太祖 tài zǔ) | Shen Tian Huangdi | Yelü A Bao Ji (耶律阿保機 yē lǜ ā bǎo jī) | 907–926 | Shence (神冊 shén cè) 916–922 Tianzan (天贊 tiān zàn) 922–926 |
| Taizong (太宗 tài zōng) | Xiao Wu Huangdi | Yelü De Guang (耶律德光 yē lǜ dé guāng) | 926–947 | Tianxian (天顯 tiān xiǎn) 927–938 HDatong (會同 huì tóng) 938–947 |
| Shi Zong (世宗 shì zōng) | Tian Shou Huangdi | Yelü Ruan (耶律阮 yē lǜ ruǎn) | 947–951 | Tianlu (天祿 tiān lù) 947–951 |
| Mu Zong (穆宗 mù zōng) | Yelü Jing (耶律璟 yē lǜ jǐng) | 951–969 | Yingli (應曆 yìng lì) 951–969 | |
| Jingzong (景宗 jǐng zōng) | Yelü Xian (耶律賢 yē lǜ xián) | 969–982 | Baoning (保寧 bǎo níng) 969–979 Qianheng (乾亨 qián hēng) 979–982 | |
| Liao Shengzong (聖宗 shèng zōng) | Wen Wu Da Xiao Xuan Huangdi | Yelü Long Xu (耶律隆緒 yē lǜ lóng xù) | 982–1031 | Qianheng (乾亨 qián hēng) 982 Tonghe (統和 tǒng hé) 983–1012 |
| Xingzong (興宗 xīng zōng) | Xiao Zheng Huangdi | Yelü Zong Zhen (耶律宗真 yē lǜ zōng zhēn) | 1031–1055 | Jingfu (景福 jǐng fú) 1031–1032 Chongxi (重熙 chóng xī) 1032–1055 |
| Daozong (道宗 dào zōng) | Yelü Hong Ji (耶律洪基 yē lǜ hóng jī) | 1055–1101 | Qingning (清寧 qīng níng) 1055–1064 Xianyong (咸雍 xián yōng) 1065–1074 | |
| Ei ollut | Tian Zuo Di (天祚帝 tiān zuò dì) | 耶律延禧 yē lǜ yán xī | 1101–1125 | Qiantong (乾統 qián tǒng) 1101–1110 Tianqing (天慶 tiān qìng) 1111–1120 |
Katso myös
- edelliset kaudet: Pohjoiset ja eteläiset dynastiat, Tang-dynastia
- samanaikaiset kaudet: Viisi dynastiaa, Song-dynastia ja pieneltä osin myös Jin-dynastia
- seuraava kausi: Jin-dynastia
Aiheesta muualla
