Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Libero (aikakauslehti):n vaikutusta moderniin yhteiskuntaamme. Libero (aikakauslehti) on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo pitkään, ja sen vaikutus näkyy monissa yhteyksissä poliittisesta ja sosiaalisesta sfääristä kulttuuriin ja teknologiaan. Kun perehdymme tähän aiheeseen syvemmälle, tutkimme sen historiallista alkuperää, sen tämänhetkisiä vaikutuksia ja sen mahdollisuuksia muokata tulevaisuutta. Yksityiskohtaisten analyysien ja kriittisten arvioiden avulla pyrimme valaisemaan Libero (aikakauslehti):tä ja sen merkitystä nykypäivän todellisuudessamme.
Libero | |
---|---|
![]() |
|
Lehtityyppi | aikakauslehti |
Julkaisija | Libero Ry |
Levikki | 6 000[1] |
Perustettu | |
Päätoimittaja | Teemu Vaarakallio |
Sitoutuneisuus | Vasemmistonuoret |
Kotikunta | Helsinki |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | 210 x 280 mm |
Ilmestymistiheys | neljä kertaa vuodessa |
Kieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
liberolehti.fi |
Libero oli suomalainen vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti, joka ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Sitä julkaisi Libero ry. Lehden viimeisenä päätoimittajana toimi Teemu Vaarakallio[2]. Lehti tuli jäsenetuna Vasemmistonuorten jäsenille, ja sen pystyi myös tilaamaan.
Lehti perustettiin vuonna 1945 nimellä Terä. Vuonna 1981 Terä vaihtoi nimekseen Uusi valta. Vuonna 1987 lehti uudistui Libero-nimiseksi tabloid-tyyppiseksi lehdeksi. Libero on Vasemmistonuorten (ent. Suomen demokraattinen nuorisoliitto) jäsenetulehti. Libero sai vuonna 2007 Kultti ry:n vuoden laatulehti -palkinnon.[3] Vasemmistonuorten lakkauttaessa keväällä 2024 lehden tukemisen taloudellisista syistä, päätettiin samalla lehden julkaisemisen lopettaminen saman vuoden loppuun mennessä. [4] Liberon viimeinen numero ilmestyy joulukuussa 2024. [5]