Lielahden kartano

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Lielahden kartano:n jännittävää maailmaa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Lielahden kartano on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe useilla eri aloilla. Näillä sivuilla analysoimme Lielahden kartano:een liittyviä eri näkökohtia sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa sen vaikutukseen populaarikulttuuriin. Lisäksi tutkimme, kuinka Lielahden kartano on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se jatkaa trendien määrittämistä nykyään. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle Lielahden kartano:n läpi ja tutustumaan kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.

Lielahden kartano Näsijärven puolelta.
Lielahden kartanon sisätiloja.

Lielahden kartano sijaitsee Tampereella Hiedanrannan kaupunginosassa.[1] Se ja alueen vesitorni ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia,[2] ja alue kuuluu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3] Kartano on suojeltu.[4]

Puuteollisuusyhtiö Metsä Board edeltäjineen omisti Lielahden kartanon muiden maa-alueiden ohella,[5] ja kartanon alueella toimi Lielahden kemihierretehdas vuoteen 2008 saakka.[6] Vuonna 2014 yhtiö myi puuteollisuuskäytöstä poistuneen alueen rakennuksineen Tampereen kaupungille 26 miljoonalla eurolla. Kauppaan kuului 90 hehtaaria maa-aluetta ja noin tuhat hehtaaria vesialuetta.[6] Tampereen kaupunki kehittää entisille kartanon maille uutta Hiedanrannan kaupunginosaa.[1]

Kartano on aikoinaan ollut ratsutila. Kartanon ja läheiset talot omisti vuosina 1872–1904 von Nottbeck -suku, ja päärakennuksen suunnitteli Maria Lydia von Nottbeck.[7] Kartanon osti von Nottbeckeiltä tehtailija J. W. Enqvist, ja sen maille perustettiin Ab J. W. Enqvist Oy:n sellutehdas vuonna 1913. Tehdas osti viereisen Niemen kartanon,[7] joka varsinaisesti oli tavallinen maalaiskartano. Tehtaan työntekijöiden asuinalue rakennettiin Niemen alueelle. Sinne rakennettiin myös mahtava navetta, sillä tila alkoi huolehtia yhtiön elintarvikeomavaraisuudesta. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti Finlaysonin tehtailijan poika.[8]. Merkittäviä rakennuksia päärakennuksen lisäksi ovat esimerkiksi myös suojeltu vesitorni sekä Nottbeckien hautausmaa ja kappeli.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Jouni Tanninen: Tampereella jälleen vanha teollisuusalue asunnoiksi 27.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 27.5.2015.
  2. ↑ Marjo Rämö: Kulttuuriperintö lahoaa Lielahdessa 23.11.2012. Tamperelainen.fi. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
  3. ↑ Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015. Pirkanmaan liitto, 2014. ISBN 978-951-590-313-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 27.5.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 283. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  5. ↑ Entistämisavustukset (pdf) Museovirasto. Viitattu 27.5.2015.
  6. ↑ a b http://yle.fi/uutiset/tampere_osti_lielahden_tehdasalueen/7162315
  7. ↑ a b c Maakuntakaava s. 192
  8. ↑ Maakuntakaava s. 18–19