Tämä artikkeli käsittelee aihetta Lihan palvaaminen, käsite, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Lihan palvaaminen on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja erilaisia tulkintoja. Ajan myötä Lihan palvaaminen:stä on tullut kiinnostava aihe sekä akateemisessa maailmassa että päivittäisessä keskustelussa, ja sen vaikutus on levinnyt useille alueille, ja siitä on tullut perustavanlaatuinen vertailukohta ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Tässä katsauksessa tarkastellaan erilaisia näkökulmia Lihan palvaaminen:een, jotta saadaan laaja ja rikastuttava näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksesta nyky-yhteiskunnassa.
Perinteinen lihan palvaaminen on lihan kypsentämistä savustusuunissa tai savusaunassa 60–100 asteen lämpötilassa. Palvattava liha voi olla kuivasuolattua, liuossuolattua tai ruiskusuolattua. Palvausaika vaihtelee 1-2 vuorokauteen lihojen koosta riippuen, savutuspuuna käytetään enimmäkseen kuorittua leppää. Palvauksessa muun muassa kinkut ja riistalihat saavat vahvan savukylvyn ja mureutuvat hitaasti. Palvaaminen on vanha säilytysmenetelmä, jossa käytetään matalampia lämpötiloja ja pidempiä aikoja kuin lämminsavustuksessa tai kylmäsavustuksessa.lähde?