Liiketoimintaprosessi

Tässä artikkelissa tutkimme Liiketoimintaprosessi:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liiketoimintaprosessi on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa teknologian vaikutuksista populaarikulttuuriin. Tarkastellaan syvällisen analyysin avulla, kuinka Liiketoimintaprosessi on muokannut elämäämme ja aiheuttanut merkittäviä muutoksia maailmankuvassamme. Ilmestymisestään lähtien Liiketoimintaprosessi on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja ollut lukemattomien tutkimusten kohteena, mikä on saanut meidät pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.

Liiketoimintaprosessi voidaan määritellä ohjattujen toimintojen ketjuna, jossa määrätyistä syötteistä saadaan haluttuja tuloksia. Liiketoimintaprosessin toimintoja ohjaavat yrityksen liiketoiminnalliset tavoitteet. Usein liiketoimintaprosessi alkaa asiakkaan tarpeesta ja päättyy asiakkaan tarpeen tyydyttämiseen. [1]

Liiketoimintaprosesseja voidaan myös luokitella eri tavoin, ja yksi tapa on jakaa ne neljään kategoriaan[2]: operationaaliset prosessit, ohjaavat prosessit, tukiprosessit ja hallinnolliset prosessit.

  • Operationaaliset prosessit ovat tapa jolla työ organisaatiossa saadaan tehdyksi ja asiakkaille tehtävät tuotteet ja palvelut toteutuvat.
  • Tukiprosessit mahdollistavat operationaaliset prosessit, esimerkiksi henkilöstöresurssien, järjestelmien tai kirjanpidon avulla.
  • Ohjaavat prosessit asettavat organisaatiolle strategian, markkinan ja resurssit sekä toteuttavat muutosten hallintaa.
  • Hallinnolliset prosessit pitävät sisällään päätöksenteko- ja kommunikaatioaktiviteetteja hieman muita prosesseja korkeammalla tasolla.

Yksi yleisimpiä organisaation liiketoimintaprosessien esitysmuotoja ovat erilaiset prosessikartat tai -kaaviot. Prosessikartoilla pyritään yleensä viestimään prosessien kulkua läpi organisaatiorajojen. [3]

Liiketoimintaprosessien hallinta

Liiketoimintaprosessien hallinta eli BPM (engl. Business Process Management) on johtamisen lähestymistapa, jolla pyritään tehostamaan liiketoimintaa hallitsemalla liiketoimintaprosesseja paremmin. [4] Tarkoituksena on myös sitouttaa liiketoimintaprosessit organisaation tavoitteiden mukaisiksi, sekä tuottaa organisaatiolle ja asiakkaille lisäarvoa prosessien kautta. [5]

Liiketoimintaprosessien hallinnassa on useita elinkaaren vaiheita. Esim. Dumasin mallissa on kuusi vaihetta[6]:

  1. Prosessien tunnistaminen
  2. Prosessien mallinnus
  3. Prosessianalyysi
  4. Prosessien uudelleensuunnitelu
  5. Prosessien implementointi
  6. Prosessien valvonta

Prosessien kehittäminen on jatkuva prosessi - valvonnassa löydetään uusia ongelmia ja kehitettäviä kohteita jolloin prosessien hallinnan elinkaari alkaa alusta.[6]

Lähteet

  1. ↑ Liiketoimintaprosessin koordinointirakenteen kehittäminen 2006. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalouden osasto - tutkimusraportti (Johannes Pekkanen). Viitattu 6.7.2020.
  2. ↑ Toiminnan kehittäminen pienyrityksessä liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelun avulla - tapaustutkimus 2019. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, - pro gradu (Janne Nyrhinen). Viitattu 6.7.2020.
  3. ↑ Liiketoimintaprosessien kehittäminen 2009. Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma - opinnäytetyö (Timo Aro). Viitattu 6.7.2020.
  4. ↑ Liiketoimintaprosessien hallinta ja sen järjestelmät polkuna yrityksen tehokkuuden parantumiseen 2013. Tampereen yliopisto, väitöskirja (Tahvo Hyötyläinen). Viitattu 6.7.2020.
  5. ↑ Liiketoimintaprosessien analysointi - avainsuorituskykyindikaattorit analytiikan tukena 2013. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta - kandidaatin tutkielma (Wilhelm Ala-Krekola). Viitattu 6.7.2020.
  6. ↑ a b Liiketoimintatieto liiketoimintaprosessien hallinnassa 2019. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta - kandidaatin tutkielma (Simo Piitulainen). Viitattu 6.7.2020.