Nykyään Lilius (suku) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen yhteiskunnassamme. Alkuperäistään nykypäivään Lilius (suku) on ollut keskustelun, ihailun ja jatkuvan kehityksen aiheena. Sen vaikutus on tuntunut kaikilla aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Lilius (suku):n eri puolia, sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä ja sitä, miten se on muokannut tapaamme ajatella ja toimia. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Lilius (suku) on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskunnan historiaan.
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista sukua. Muita Liliuksia luetellaan täsmennyssivulla Lilius.
Lilius on suomalainen säätyläissuku. Ylä-Satakunnasta lähtöisin olevassa suvussa on esiintynyt sotilaita, valtiomiehiä, liikemiehiä ja professoreita, mutta erityisesti tuomareita ja pappeja.[1][2] Kulttuurin piirissä tulevat esiin lähinnä kirjallisuuteen liittyvät saavutukset ja lahjoitukset erilaisiin sivistystarkoituksiin. Lilius on yksi Suomen vanhimmista yhä elossa olevista suvuista.
Historia
Kirkkoherra Johannes Henrici Liliusta (1630–1663) ja hänen perhettään esittävä votiivimaalausLängelmäen kirkossa. Tekijä tuntematon.
Liliuksen suvun kantaisä oli Karkun pitäjän Rainion kylässä asunut varakas ratsupalvelusta suorittanut nimismies Johan ”Hans” Johansson Rainenius[3] (s. 1540)[4], erään myöhäisen jälkeläisensä muistelmissa ”Hannes Birkarlen”, viimeisiä pirkkalaispäälliköitä. Rainion kylän taloista ratsutilaksi yhdistänyttä Hans Johaninpojan perhettä pidettiin jo näihin aikoihin johtavaan satakuntalaiseen väestö kerrokseen kuuluvana.[5] Hänen vaimonsa Beata Markusdotterin äidinisä oli maavouti Henrik Henriksson, Dönsbyn herra.[6] Hans Johaninpoika oli ilmeisesti valistunut ja varakas mies, joka lähetti poikansa Henricus Johannis Liliuksen (k. 1657) Turun akatemiaan. Henricuksesta tuli Längelmäen kirkkoherra.[2][7]
Henricus Liliuksen puoliso oli Sofia Jakobintytär, jonka isä oli Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthiae Wesilaxius. Avioparin kolme poikaa – Johannis, Andreas ja Gustavus – lähetettiin opiskelemaan Turun akatemiaan. Heistä Johannes ja Andreas toimivat Längelmäen kirkkoherroina ja Gustavus Messukylän kirkkoherrana.[1][8] Hans Johaninpojan tytär Margareeta nai vuonna 1624 rälssitilalisen Bertil Matinpojan (1605–1681).[9] Verrattain aikaisessa vaiheessa osa suvusta talonpoikaistui, samoin kuin esimerkiksi Falck-, Munck- ja Säämingin Rachlitius-säätyläissuvut. Tämä näkyy siten, että paikkakunnille jääneiden jälkeläisten kummeina ei lainkaan esiintynyt säätyläishenkilöitä tai muun suvun piiriin kuuluneita.[9]
Suvun jäseniä oli 1700-luvulla aktiivisesti mukana Suomen kulttuurielämässä, muun muassa Aurora-seurassa, Åbo Tidningarissa ja Turun Soitannollisessa Seurassa.[13][14] Suku ollut myös näkyvästi mukana Turun akatemian alkuajoista saakka, mikä korostui kustavilaiseen aikaan tultaessa. Turun akatemiaan liittyy myös oletettavasti erheellinen kertomus Lilius-nimen alkuperästä, joka olisi juontanut liljakasveja koskevasta väitöskirjasta De lilis. Johannes Henrici Lilius puolusti Turun akatemiassa vuosina 1651, 1653 ja 1656 kolmenkin professorin väitöskirjoja eri asteisia tutkintoja varten, mutta yksikään niistä ei käsittele liljakasveja.
Talouselämässä suku on ollut vahvasti mukana Suomen kolmanneksi vanhimman yrityksen Tamfeltin historiassa. Tamfeltin pitkäaikaisena toimitusjohtajana oli Henrik Lilius. Kirjankustantamoalalla toimi Lilius & Hertzberg -kustantamo, jonka perusti Kasimir Lilius.[15][16] Armas August Lilius sekä hänen poikansa Karl Holger Thorleif Lilius toimivat myös kirjankustantamoalalla Papyrus Oy:n toimitusjohtajina.[17]
Vahvan säätyläissuvun leima näkyy Liliusten suvulla myös siinä, että sukuun on aikojen kuluessa ollut avioliittojen kautta kytkentöjä moniin suomalaisiin aatelis- ja sivistyssukuihin.[1]
Suvun jäseniä
Kaikki Suomessa eläneet Liliukset, yhtä helsinkiläistä Lilius/Lieto-perhekuntaa lukuun ottamatta, kuuluvat satakuntalaiseen Lilius-sukuun.[2]
Johan ”Hans” Johaninpoika Rainenius (s. 1540), ratsutilallinen, nimismies
Henricus Johannis Lilius (1590–1657), Längelmäen kirkkoherra,[21] Hans Johaninpojan poika[1]
Johannes Henrici Lilius Satacundensis (1630–1663), Längelmäen kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika[22]
Andreas Henrici Lilius Längelmäkiensis (1633–1682), Längelmäen kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika[23]
Gustavus Henrici Lilius Satacundensis (1641–1706), Messukylän kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika[24]
Gustavus Gustavi Lilius Messubyensis (n. 1670–1731), Joutsenon kirkkoherra[25]
Gustaf Henrik Lilius (1822–1882), Kymin kihlakunnan kruununvouti, Haminan pormestari, Gustavus Gustavi Liliuksen pojanpojanpojan poika[26]
Henricus (Henrik) Gustavi Lilius Satacundensis (1683–1745), latinan- ja suomenkielinen runoilija, Längelmäen ja Messukylän kirkkoherra, Gustavus Liliuksen (vanhemman) poika[27][28]
Andreas Henrici Lilius Messubyensis (1712–1771), lääninrovasti, Messukylän kirkkoherra 1745–1771, Henricus Gustavi poika[29]
Henricus Henrici Lilius Messubyensis (1714–1754), runousopin dosentti, Sahalahden kirkkoherra, Henricus Gustavi Liliuksen poika[30]
Mikael Lilius (1716–1801), hovioikeudenneuvos, Henricus Gustavi Liliuksen poika[31]
Gustaf Adolf Lilius (1755–1811), kihlakunnantuomari, Mikael Liliuksen ja Anna Johanna Thavoniuksen poika[32]
Johan Lilius (1724–1803), hovioikeudenneuvos, kirjailija, Aurora-seuran perustajia, Henricus Gustavi Liliuksen poika[33]
Henrik Lilius (1939–2024), valtionarkeologi, arkkitehtuurin historian ja taidehistorian professori, Museoviraston pääjohtaja, Suomen Rooman-instituutin johtaja, Lars-Henrik Liliuksen poika[38]
Johan Lilius (1964–), tietotekniikan professori,[39] professori Henrik Liliuksen poika[38]
Frans Hugo Lilius (1860–1936), senaattori, kansanedustaja, Turun hovioikeuden presidentti, Karl Efraim Liliuksen poika
Kasimir Lilius (1863–1936), upseeri, liikemies, pankinjohtaja, valtionhoitaja Mannerheimin adjutantti ja kansliapäällikkö, Karl Efraim Liliuksen poika[40][41]
Mikael Lilius (s. 1949), yritysjohtaja, Patrik Liliuksen poika
Henrik Lilius (1921–2014), diplomi-insinööri, Tamfelt Oy:n toimitusjohtaja, Patrik Liliuksen veli[38]
August Magnus Lilius (1814–1905) hovineuvos, Hämeenlinnan lasaretin- ja linnanlääkäri, lääninsairaalan johtava lääkäri. Tuli tunnetuksi Suomen vanhimpana lääkärinä.[44]
August Lilius (1820–1876), rovasti, Vaasan kauppakoulun johtaja, lukion rehtori, Kokemäen ja Ulvilan kirkkoherra, valtiopäivämies[45]
↑Heli Tuominen: Saarnaajista sanansaattajiksi, Maria Samuelintyttären, Catharina Lefrénin ja muiden naisten merkitys Tampereen seudun hengellisessä elämässä 1700–1800-luvulla. (Pro gradu -tutkielma) Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 2015. Teoksen verkkoversio.
↑Harjula, Mirko: Ryssänupseerit. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956, s. 271–272, 417. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3