Lipuntarkastaja

Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkea Lipuntarkastaja:een liittyvää. Sen alkuperästä sen evoluutioon tänään, sen sovellusten kautta eri yhteyksissä. Lipuntarkastaja:llä on ollut keskeinen rooli niinkin moninaisissa asioissa kuin yhteiskunta, teknologia, kulttuuri ja historia. Vuosien varrella Lipuntarkastaja on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista elämäämme, sen eettisistä vaikutuksista ja tulevasta kehityksestä. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Lipuntarkastaja:een liittyvät näkökohdat, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää sen merkitys nykymaailmassa ja sen potentiaali tulevaisuudessa.

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Alankomaalaisia lipuntarkastajia.
Tarkastaja valvomassa kääntöportteja Taipein metrossa Taiwanissa.

Lipuntarkastajat ovat kunnallisten liikennelaitosten tai kuntayhtymien palveluksessa työskenteleviä virkamiehiä, joiden tehtävänä on tarkastaa matkaliput ja matkustajien matkustusoikeus julkisessa liikenteessä.

Lipuntarkastajat Suomessa

Helsingin seudun joukkoliikenteessä (raitio-, metro- ja linja-autoliikenteessä) työskentelevät lipuntarkastajat ovat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän eli HSL:n palveluksessa. Vuoden 2016 alussa HSL työllisti 116 lipuntarkastajaa[1] ja vuonna 2023 noin 80 tarkastajaa[2]. Tampereella tarkastustoimintaa hoitavat kaupungin omat matkalipun tarkastajat.

Lipuntarkastajalla on oikeus määrätä liputta matkustavalle henkilölle tarkastusmaksu, jonka lisäksi peritään puuttuvan matkalipun hinta. VR:n lähi- ja kaukojunissa konduktöörit voivat määrätä liputta matkustavalle valvontamaksun.[3] Valvontamaksu ei ole viranomaisen myöntämä maksu, vaan se perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen, joka syntyy matkustajan ja VR:n välille junaan astuttaessa. Täten valvontamaksu ei ole tarkastusmaksusta poiketen suoraan ulosottokelpoinen,

Turvallisuussyistä tarkastajat työskentelevät vähintään pareittain, ja ryhmässä voi olla peräti kuusi tarkastajaa.[1][4] Lipuntarkastuksessa voi olla myös mukana järjestyksenvalvojia avustamassa lipuntarkastajia, joskaan heillä ei ole oikeutta tarkastusmaksun määräämiseen, mutta voivat tarkastaa lipun erityisen koulutuksen jälkeen. Lipuntarkastajalla on tarvittaessa oikeus saada virka-apua poliisilta. Tarkastajalla on tarvittaessa kiinniotto-oikeus sekä uhkaavissa tilanteissa oikeus voimakeinoihin, kuten turvasumutteeseen.[5][6] Tarkastajat voivat tehdä työtään myös siviiliasussa.[2]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Lehto, Oskari: "On ihmisiä, jotka eivät ikinä osta lippua" – näin lähijunien, metron ja ratikoiden pummit selittävät tekosiaan Helsingin Uutiset. 3.10.2016. Viitattu 20.6.2019.
  2. ↑ a b Harmaala, Minna: Tiesitkö? HSL-lipun voi syynätä myös siviilipukuinen tarkastaja – Pummaajia löytyy heti tuplamäärä Vantaan Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 20.3.2023.
  3. ↑ Etusivu | Valvontamaksu.fi valvontamaksu.fi. Viitattu 9.12.2024.
  4. ↑ Hyttinen, Kati: Lipuntarkastaja avautuu värikkäästä arjestaan: Haistattelua, uskomattomia selityksiä ja yksinäisiä vanhuksia MTV Uutiset. 26.8.2016. Viitattu 20.6.2019.
  5. ↑ Tarkastusmaksu Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 20.6.2019.
  6. ↑ Hakkarainen, Kaisa: Lipuntarkastajat joutuivat viime vuonna väkivallan kohteeksi 60 kertaa – viimeksi tarkastaja turvautui turvasumutteeseen eilen Helsingin Sanomat. 19.4.2016. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 20.6.2019.