Lohjan vaakuna

Nykyään Lohjan vaakuna on monien ihmisten huomion kohteena. Sen merkitys on kasvanut merkittävästi eri näkökulmista, mikä on synnyttänyt aiheesta keskustelua, tutkimusta ja useita mielipiteitä. Tämä aihe kiinnostaa suuresti yhteiskuntaa yleisesti, koska se vaikuttaa jollain tavalla ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Lohjan vaakuna:een, sen kehitykseen ajan mittaan ja sen vaikutukseen eri aloilla. Samoin analysoimme, kuinka Lohjan vaakuna:n merkitys on kasvanut nykyään ja mitkä ovat sen merkityksen seuraukset eri alueilla.

Lohjan vaakuna vuodesta 1997 eteenpäin. Sama vaakuna oli vuosina 1951–1996 Lohjan kunnan vaakunana.

Lohjan vaakuna on Lohjan kaupungin tunnus, ja sen on suunnitellut Olof Eriksson. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluittain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu”, ja se on alun perin vahvistettu Lohjan maalaiskunnan kunnanvaakunaksi 31. joulukuuta 1951. Vaakunan halstari on Pyhän Laurentiuksen tunnus, joka on pitäjän keskiaikaisen harmaakivikirkon suojeluspyhimys – kirkon seinämaalauksissa Pyhä Lauri esitetään halstarin kanssa. Pähkinätertut symboloivat seudun runsasta kasvillisuutta. Lohjan kaupunki otti vaakunan käyttöönsä Lohjan kunnan kanssa tehdyn kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1997.

Vain yhdessä muussa Suomen kunnanvaakunassa, Lappeen vaakunassa, on ollut halstari.

Vanha vaakuna

Lohjan kaupungin, alun perin kauppalan, vaakuna vuosina 1951–1996.

Alkuperäinen Lohjan kauppalalle 12. joulukuuta 1951 vahvistettu vaakuna oli Ahti Hammarin suunnittelema. Sen vaakunaselitys on ”sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunaliekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi”. Vaakunan masuunit viittaavat seudun vanhaan rautateollisuuteen – kunnassa sijaitsee Suomen vanhin rautakaivos, ja sen yhteyteen perustettiin myöhemmin masuuni. Lohi viittaa puolestaan paikkakunnan nimeen, jonka uskotaan juontavan juurensa sanasta ”lohijoki”.

Lähteet