Lomonosovin harjanne

Lomonosovin harjanne:n teema on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Lomonosovin harjanne on jättänyt jälkensä tavalla tai toisella yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​viihdemaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Lomonosovin harjanne:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Aiheen asiantuntijoiden haastattelujen ja asiaankuuluvien tapaustutkimusten avulla pyrimme valaisemaan tätä nykyään niin tärkeätä aihetta. Epäilemättä Lomonosovin harjanne on perustavanlaatuinen näkökohta, joka ansaitsee huolellisen tarkastelun. Valmistaudu siis sukeltamaan syvään Lomonosovin harjanne:een ja kaikkeen, mitä se tarjoaa.

Lomonosovin harjanne on vedenalainen vuorijono Pohjoisella jäämerellä. Se ulottuu 1 800 kilometrin matkan Uuden-Siperian saarista yli Jäämeren keskiosien Ellesmerensaarelle Kanadan arktisessa saaristossa. Vuorijono jakaa Pohjoisen jäämeren kahteen pääaltaaseen: Ameraasian- ja Euraasian altaisiin.[1] Harjanteen leveys vaihtelee välillä 60–200 kilometriä ja se kohoaa 3 300–3 700 metriä ympäröivästä merenpohjasta niin, että Euraasian puoli on huomattavasti jyrkempi ja syvempi kuin Amerikan–Siperian puoli[2]. Korkein huippu on 975 metriä merenpinnan alapuolella.[1] Rinteet ovat suhteellisen jyrkkiä, kanjoneiden rikkomia ja sedimenttikerroksen peitossa.

Harjanteen löysi neuvostoliittolainen pohjoisten alueiden tutkimusretkikunta vuonna 1948 ja se nimettiin Mihail Lomonosovin mukaan. Kanada, Tanska ja Venäjä kilpailevat harjanteen hallinnasta, koska alue ei kuulu kenenkään aluevesiin eikä myöskään Arktisen neuvoston päätösvaltaan, ja mailla on kiinnostusta porata öljyä ja kaasua alueelta[2].

Lähteet

  1. ↑ a b Lomonosov Ridge | geographical feature, Arctic Ocean Encyclopedia Britannica. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Orlova, Katja: Venäjä voi hyötyä ilmastonmuutoksesta. Le Monde Diplomatique / Novaja Gazeta Europe, 12.5.2023, s. 13–15. Herra Langen Laatikko Oy.