Tämä artikkeli käsittelee aihetta Lorenzo Mascheroni, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Lorenzo Mascheroni on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Tämän kirjoituksen aikana tutkitaan erilaisia Lorenzo Mascheroni:een liittyviä näkökohtia, kuten sen alkuperää, kehitystä, vaikutusta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Samoin analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Lorenzo Mascheroni:n merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Lorenzo Mascheroni | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. toukokuuta 1750 Bergamo, Italia |
Kuollut | 14. heinäkuuta 1800 (50 vuotta) Pariisi, Ranska |
Kansalaisuus | italialainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Pavian yliopisto |
Oppilaat | Lazzaro Spallanzani |
Tutkimusalue | algebra, geometria |
|
Lorenzo Mascheroni (13. toukokuuta 1750 – 14. heinäkuuta 1800) oli italialainen matemaatikko.
Mascheroni syntyi Bergamossa, Lombardiassa ja opiskeli Paviassa, jonne hänet nimitettiin algebran ja geometrian professoriksi vuonna 1786.[1]
Vuonna 1790 hän esitti Eulerin–Mascheronin vakiolle arvon 31 desimaalin tarkkuudella, tosin desimaalit 20:nnestä eteenpäin osoittautuivat virheellisiksi. [1] Vakiolla on todettu sittemmin yhteys gammafunktioon.
Hänet tunnetaan myös Mohrin–Mascheronin lauseesta, jonka hän todisti Geometria del compasso kirjassaan 1797. Tosin prioriteetti tämän teoreeman löytämisestä kuuluu tanskalaiselle matemaatikolle Georg Mohrille, joka esitti todistuksen sille jo vuonna 1672. Mascheroni ei todennäköisesti tuntenut Mohrin aikaisempaa työtä.[1][2]