Nykymaailmassa Louhen piiri:stä on tullut tärkeä ja keskustelunaihe yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja elämäntapojen muutosten myötä Louhen piiri:stä on tullut yhä tärkeämpi elämässämme. Sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla Louhen piiri:n vaikutus on havaittavissa eri puolilla, mikä synnyttää keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Louhen piiri:n merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämämme eri osa-alueille.
Louhen piiri Лоухский район |
|
---|---|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Piirin sijainti Karjalan tasavallassa |
|
Valtio |
![]() |
Federaatiosubjekti | Karjalan tasavalta |
Hallintokeskus | Louhi |
Pinta-ala | 22 544 km² |
Väkiluku (2010) | 14 760 ([1].) |
Symbolit | |
– Suuntanumero | +7 81439[2] |
Lyhenteet | |
– postitunnus | Piiri 186651–186691, esim. Louhen taajama 186660[3] |
Piirin viralliset sivut |
Louhen piiri (ven. Ло́ухский райо́н, Louhski rajon) on pohjoisin hallintopiiri Vienan Karjalassa[4] Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Piiri rajoittuu pohjoisessa Murmanskin alueeseen, idässä Vienanmereen, etelässä Kemin piiriin ja Kalevalan kansalliseen piiriin sekä lännessä Suomeen. Piirin hallintokeskuksena toimii Louhen kaupunkityyppinen taajama (4 772 as.) piirin itäosissa. Louhen piirin pinta-ala on 22 544 km². Väkiluku on pienentynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen merkittävästi. Asukkaita oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 14 760. Vielä 2002 asukkaita oli 20 128.[5][1][6]
Louhen piirin alueella on useita suuria järviä, kuten Tuoppajärvi, Pääjärvi, Kierettijärvi ja Tiiksjärvi. Paanajärven kansallispuisto samoin kuin Karjalan tasavallan huomattavimmat tunturit Nuorunen (576 m tai 576,7 m, tasavallan korkein huippu), Mäntytunturi (550 m), Sieppitunturi (537 m) ja Kivakkatunturi (499 m), sijaitsevat Louhen piirin länsiosissa.[7][8][9][10]
Kansainvälinen Kuusamo-Suonperän rajanylityspaikka sijaitsee Louhen piirin ja Suomen tasavallan rajalla.
Kuntien asukasluku on vuoden 2010 väestönlaskennasta.[1][5]
Louhen piiri muodostettiin 1920-luvulla yhdistämällä suunnilleen entisten Kieretin ja Vitsataipaleen kuntien alueet. Piiri liitettiin vähäksi aikaa 1960-luvulla Kemin piiriin, mutta perustettiin vielä samalla vuosikymmenellä uudelleen, jolloin siihen liitettiin myös entisen Kiestingin piirin alue.