Louis-Marie de La Révellière-Lépeaux

Tässä artikkelissa käsitellään ongelmaa Louis-Marie de La Révellière-Lépeaux, josta on tullut yhä tärkeämpi nykyään. Ilmestymisestään lähtien Louis-Marie de La Révellière-Lépeaux on herättänyt suurta kiinnostusta eri sektoreilla ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurisista vaikutuksista. Tässä mielessä on olennaista analysoida perusteellisesti Louis-Marie de La Révellière-Lépeaux:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia globaalilla tasolla. Samoin se pyrkii tarjoamaan kattavan ja objektiivisen näkemyksen tästä aiheesta tarjoamalla keskeisiä tietoja, joiden avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden nykyään.

Louis-Marie de La Révellière-Lépeaux, François Gérardin maalaama muotokuva vuodelta 1798.

Louis-Marie de La Révellière-Lépeaux (25. elokuuta 1753 Montaigu – 27. maaliskuuta 1824 Pariisi)[1] oli ranskalainen poliitikko, joka toimi Ranskan viisihenkisen direktoriohallituksen jäsenenä vuosina 1795–1799.

La Révellière-Lépeaux oli alkuperäiseltä ammatiltaan asianajaja.[2] Hänet valittiin kolmannen säädyn edustajana vuoden 1789 säätyjen yleiskokoukseen ja hän jatkoi edustajana siitä muodostetussa kansalliskokouksessa. Hänet valittiin myös uuteen kansalliskonventtiin vuonna 1792.[1] Hän vastusti Maximilien Robespierren vallan kasvua ja tuki girondisteja.[2] Terrorin aikana vuosina 1793–1794 hän piileskeli, mutta palasi toimimaan kansalliskonventissa Robespierren kukistumisen jälkeen. La Révellière-Lépeaux oli jonkin aikaa kansalliskonventin puhemiehenä ja kuului komiteaan, joka laati vuonna 1795 hyväksytyn vuoden III perustuslain. Sen nojalla Ranskan johtoon asetettiin viisihenkinen direktorio, johon La Révellière-Lépeaux kuului alusta alkaen.[1] Hän tuli tunnetuksi kristinuskon vastustajana, joka halusi korvata sen teofilantropiaksi kutsutulla deistisellä opilla.[2][1]

La Révellière-Lépeaux syrjäytettiin direktoriosta 18. kesäkuuta 1799 niin sanotun Prairialkuun 30. päivän vallankaappauksen yhteydessä. Hän pysytteli sen jälkeen sivussa politiikasta ja kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa keisariksi julistautuneelle Napoleonille. Vuoden 1814 Bourbon-restauraation yhteydessä La Révellière-Lépeaux’ta ei rangaistu, vaikka hän oli äänestänyt kansalliskonventissa Ludvig XVI:n kuolemantuomion puolesta. Hänen muistelmansa julkaistiin vuonna 1873.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Louis-Marie de La Révellière-Lépeaux (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 11.8.2018.
  2. ↑ a b c Jean Tulard: LA RÉVELLIÈRE-LÉPEAUX LOUIS MARIE DE (1753-1824) (ranskaksi) Encyclopædia Universalis. Viitattu 11.8.2018.

Aiheesta muualla