Nykymaailmassa Ludvig III (keisari):stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Aikojen saatossa tämä aihe on ollut eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Ludvig III (keisari) on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä. Tässä artikkelissa tutkimme tätä jännittävää aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla. Tarkkaan analyysin ja kattavan vision avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Ludvig III | |
---|---|
![]() | |
Rooman keisari | |
Valtakausi | 901–905 |
Edeltäjä | Arnulf |
Seuraaja | Berengar I |
Italian kuningas | |
Valtakausi | 900–905 |
Edeltäjä | Arnulf |
Seuraaja | Berengar I |
Syntynyt |
n. 880 Provence |
Kuollut |
5. kesäkuuta 928[1] Vienne, Provence |
Puoliso |
Anna Adelheid |
Lapset | Kaarle Konstantinus |
Suku | Bosonidit |
Isä | Provencen Boso |
Äiti | Italian Ermengard |
Ludvig III eli Ludvig Sokea (n. 880 – 5. kesäkuuta 928[1]) oli lyhyen aikaa Italian kuningas 900–905 ja paavi Benedictus IV:n kruunaama Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 901–905. Hän joutui luopumaan kummastakin asemasta vuonna 905.
Ludvig sokaistiin epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen vuonna 905, mistä tulee hänen lisänimensä Sokea.
Ludvig oli naimisissa Bysantin keisarin Leo VI:n tyttären Annan kanssa.[2]