Ludvig Mikael Runeberg

Nykymaailmassa Ludvig Mikael Runeberg on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Ludvig Mikael Runeberg on noussut asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion kohteeksi joko sen terveysvaikutusten, populaarikulttuurin tai maailmanlaajuisen talouden merkityksen vuoksi. Kautta historian Ludvig Mikael Runeberg on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Ludvig Mikael Runeberg:n eri puolia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia nykyään. Ludvig Mikael Runeberg on edelleen yleismaailmallisesti kiinnostava aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja analyyseja.

Ludvig Mikael Runeberg (19. tammikuuta 1835 Helsinki – 29. maaliskuuta 1902 Porvoo) oli suomalainen luonnontieteilijä ja taiteilija. Hän oli Johan Ludvig ja Fredrika Runebergin vanhin poika ja toinen lapsi. Häntä aiemmin Fredrika oli synnyttänyt vuonna 1832 Anna Carolina -tyttären, joka kuoli jo ennen Ludvig Mikaelin syntymää.

L. M. Runeberg pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta vuonna 1854. Hän suunnitteli alun perin ryhtyvänsä täyspäiväiseksi taiteilijaksi. Alaa pidettiin taloudellisesti kovin epävarmana, joten Runeberg päätti lähteä opiskelemaan luonnontieteitä. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1860 sekä opettajakandidaatiksi 1863. Runeberg oli luonnontieteen lehtorina Kuopion lukiossa ja lyseossa 1863–1888.[1]

Taiteilijanuransa Ludvig Mikael Runeberg aloitti vasta vetäydyttyään eläkkeelle Porvooseen. Hänen alaansa olivat maalaus ja kameekivien leikkaus/hionta.

Runeberg kuoli vuonna 1902. Hän oli ollut naimisissa vuodesta 1861 Hanna Öhmanin (1840–1929) kanssa.[1]

Lähteet