Luettelo Suomen lentokentistä välirauhan aikana

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Luettelo Suomen lentokentistä välirauhan aikana:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Luettelo Suomen lentokentistä välirauhan aikana on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime aikoina, ja on erittäin tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja sovellukset eri yhteyksissä. Luettelo Suomen lentokentistä välirauhan aikana on osoittautunut kasvavan kiinnostuksen kohteeksi sen vaikutuksesta terveyteen ja rooliin yhteiskunnassa, ja se ansaitsee yksityiskohtaisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Luettelo Suomen lentokentistä välirauhan aikana:n monia puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan maailmaamme. Kiinnitämme erityistä huomiota viimeaikaisiin Luettelo Suomen lentokentistä välirauhan aikana:een liittyviin edistysaskeliin ja siihen, miten ne vaikuttavat aktiivisesti elämäntapaamme. Lisäksi tunnistamme Luettelo Suomen lentokentistä välirauhan aikana:n aiheuttamat mahdollisuudet ja haasteet ja miten voimme vastata niihin.

Tämä on luettelo Suomen lentokentistä heinäkuussa 1940.[1]

Valmiit siviilikentät

Valmiit sotilaskentät

  • Kitee
  • Ilmee-Laikko
  • Immola
  • Konnunsuo
  • Lappeenranta
  • Joensuu-Höytiäinen
  • Puumala
  • Rautavaara
  • Taipalsaari
  • Santahamina
  • Joroinen
  • Suonenjoki
  • Luonetjärvi
  • Vaala
  • Siikakangas
  • Parola
  • Jämijärvi
  • Karvia
  • Kauhava
  • Laajalahti
  • Mänkijärvi

Keskeneräisiä ilmavoimien käyttämiä sotilas- ja siviilikenttiä

Rakenteilla olleita kenttiä

Lähteet

  • Iskanius, Markku: Ilmojen kenraali ja kiistelty komentaja Jarl Lundqvist: 1940-1946, s. 91. Jyväskylä: Docendo, 2015. ISBN 978-952-291-134-6

Viitteet

  1. Lähdeluettelossa mainitun Iskanius 2015, 91 käyttämä alkuperäislähde on kansallisarkistossa viitteellä T 2864/9 IlmavE 10517/184/X 22.10.1940.
  2. Pieksämäen maalaiskunnasta erotetun Pieksämän kauppalan nimen mukaan.
  3. Kiikalaan rakennettiin lentokenttä talvisodan aikana ruotsalaisin vapaaehtoisvoimin. 1960-luvulta alkaen kenttä on ollut harrasteilmailukäytössä. (Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika, s. 663. (Teoksessa: Kiikalan historia) Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8 )